Vuosi alkaa olla kasassa, ihan kohta korkataan 2013! Kaikenlaista on kerennyt tapahtua, ja kokonaisuudessaan on ollut hyvä vuosi.

Elvi ensimmäisessä tokokokeessa Imatralla, tuloksena 183/200p KP ALO1, kiitos kuvasta Miira!

Tavoitteina tälle vuodelle oli tokosta ALO1 ja siitä avoimeen.
Ykköset saatiin kasaan kolmesta kokeesta, mutta avoin jäi korkkaamatta. Vaikka saatiin huippuhyviä pisteitä  ja ihan ok suorituksia kokeista, en luottanut siihen piilopaikkikseen. Ja ei se luoksarinkaan stoppi oo kehittynyt viime uudesta vuodesta mihinkään... :D

Treenailtu ollaan välillä tosi ahkeraan, ja nyt vähän vähemmän. Tällä hetkellä ollaan luovalla tauolla, kehittelen meille tammikuussa alkavaa treenisuunnitelmaa, jonka tavoitteena on saada avoimen liikkeet varmaksi (kaikki ne!!) ja voittajan liikkeet hyvälle alulle (osa niistä on kyllä ihan kunnossa, mutta se osa mitä ei olla vielä aloitettu). Suuret kiitokset kuitenkin kaikille tämän vuoden treeniseurasta, erityiskiitokset Annelle älyttömän hyödyllisistä tokokursseista kesän aikana!

Näyttelyitä oli tarkoitus kietää, mutta ainut pyörähdys kehässä tapahtui erkkarissa. Sieltä ERI ilman sen kummempia. Elvi väisti tuomaria... Tällekin keksin sitten selityksen, edellinen kopelointi oli tapahtunut eläinlääkärissä, ja yllättäen koira heittikin pyllyn sivuun kun tuomari tuli koskemaan. Jäätiinkin sitten treenaaman kehäkäytöstä, ja nyt keväälle on jo ilmottauduttu näyttelyyn. Viimeinen serti olisi tarkoitus saada mitä pikimmiten kevään aikana. Muutamaan näyttelyyn ilmoitettava vielä, ja jos sitä sertiä ei meinaa tulla niin sitten katsellaan mitä tehdään.

Tässä muutama kuva erikoisnäyttelystä, iso kiitos Veera!

Terveinä ei valitettavasti pysytty. Elvillä todettiin keväällä mitä luultavammin traumaperäinen patella luksaatio toisessa polvessa. Kuulemma niin lievänä, ettei se haittaa koiraa mitenkään eikä kummempaa hoitoa tarvita. Eikä se polvi nyt onneksi ole vaivannutkaan pitkään aikaan, viimeksi juhannuksena. Miuta se kuitenkin häiritsee, ja kokoajan vahdin Elvin liikkumista ja jalan käyttöä. Saatiin Kestiltä lupa jatkaa harrastuksia ja juoksentelua, mutta agilityn jäi pienempään rooliin. Luovuttiin ryhmäpaikasta, ja nyt ollaan käyty vain vähän tekemässä omaksi huvin vuoksi. Elvi tykkä hommasta ihan hullun lailla, mutta eipä olla edistytty suuntaan eikä toiseen. Silmät saatiin tarkastettua, ja puhtaan paperit tuli. Ja polvea tutkittaessa selkäkin kuvattiin terveen näköiseksi.

Ensi vuodelle treenamisen ja hauskan pidon lisäksi asetetaan tavoitteeksi luonnetesti. En osaa kummemmin sanoa, mitä sieltä odotetaan, mutta käydään katsomassa mitä Elvistä ollaan mieltä.

Vuoden aallonpohja oli ehkä tuo polven vaiva, mutta kaikkea muuta huippukivaa on ollut mukana! Ollaan tutustuttu moniin uusiin ihmisiin ja koiriin, saatu ihania uusia treenikavereita, aloitettu uusia lajeja ja kilpailtu niissä (rallytoko ja flyball!) ja pidetty yhtä hauskaa kuin edeltävänä vuonna.

Varmaan jotain tosi ratkaisevaa jäi mainitsematta, mutta palataan siihen sitten ensi vuonna :) Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Voittajat Helsingissä

Tänä vuonna vietettiin Messari viikonloppua pidemmän kaavan kautta! Korkeita ilmohintoja kauhistellessa jätin Elvin ilmoittamatta näyttelyyn, mutta onneksi löytyi korvaavaa toimintaa. Lauantaille ilmoittauduttiin rallytokoon ja sunnuntaille päästiin kilpailemaan flyballissa joukkueen mukana. Pahoittelut vähäisistä/olemattomista kuvista, en muistanut ottaa kameraa mukaan matkaan.

Reissu kuitenkin alkoi jo perjantaina iltapäivällä, kun lähdettiin Nean isän kyydillä kohti Helsinkiä. Kiitokset vaan sinne suunnalle vielä hotellin ja kuskin järjestämisestä! Auto oli täyteen lastattu, mutta matka sujui hyvin. Majoitus meillä oli Scandicin Continental hotellissa, jonne moni muukin näyttelyihminen oli selkeästi päätynyt, koiria oli joka puolella ja varmaan joka toisessa huoneessa. Illalla käytiin kiertämässä Töölönlahden lenkki, olipas aika valoisaa verrattuna meidän pimeisiin lenkkipolkuihin! Ekana yönä nukuin ilman korvatulppia ja heräsinkin neljän jälkeen, kun naapurihuoneessa ilmeisesti pestiin koiria, tai jotain muuta. Onneksi ihana ja herkullinen hotelliaamupala odotti ja pelasti aamun!

Lauantaiaamuna käytiin lenkkeilemässä Helsingin keskustassa. Eipä koiria kummemmin hätkähdyttäneet ratikat tai muutkaan kolinat ja hälinät. Otettiin vielä pienet viimeistely rallyt Finlandia-talon parkkipaikalla, onnistui ihan hyvin. Kun päästiin hotellille, jätettiin koirat nukkumaan ja lähdettiin "shoppailemaan" aika heikoin tuloksin. Olisi vaan pitänyt jäädä itekin sinne sänkyyn lepäilemään.

Kipaistiin sitten Messukeskukseen, joka oli jo aikalailla hiljentynyt. Odotellessa kierreltiin kojuja, ja kohta jo ilmottauduttiin saapuneiksi paikalle. Elvi mitattiin, korkeudesta ei tarkkaa tietoa, mutta alle 50cm. Ei meinannut kelpie kestää paikoillaan. Rataan tutustumisen ajan se kuitenkin istui kuin liimattuna katsomoon sidottuna, yllättävää! Itse rata oli aika helppo ja lyhyt, eikä ainankaan kasvattanut miun jännitystä, ehkä helpotti vähän. Oltiin aika alkupäässä lähtölistalla, ja päästiin pian suorittamaan. Kehän ulkopuolella Elvi teki mainiosti hommia, mutta heti kehänauhojen sisällä se veti nenän maahan ja pää alkoi pyörimään. Suorituskin oli sen mukainen, kyllähän se siinä mukana tuli, mutta en ollut millään tapaa tyytyväinen tekemiseen. Loppua kohti tekeminen vähän parani, mutta ei se hyvää ollut missään vaiheessa. Vähän pelottaa, jos seuraava tokokoekin menee näissä merkeissä... Aiemmin kyllä tehnyt hommia ihan hyvin. Noh, pisteitä kuitenkin huikeat 89/100, yksi liike oli väärin suoritettu ja yhdessä koira oli vino. 

Palattiin taas hotellille, käytettiin koirat ja lähdettiin herkuttelemaan ravintolaan. Seuraavana yönä nukutti (vaikka flyball pelottikin), ja naapuritkaan ei häirinneet. Aamulla oli aikainen herätys, herkullinen aamupala (jota en kyllä pystynyt syömään, kun jännitti) ja kohti Messukeskusta. Paikan päällä valmistauduttiin flyballia varten, soviteltiin asut päälle ja lähdettiin kuuntelemaan ohjeita ja harjoittelukierroksille.

Harjoittelu meni erinomaisen hyvin, vaikka yleensä hyvään kisaan vaaditaan huono kenraali. Nyt hyvä kenraali ei pilannut kisasuoritusta, oltiin aika hyviä myös tosi tilanteessa! Elvi toimi superhienosti, yhden pallon poimi matkalta eikä mennyt laatikolle asti, minkä vuoksi ensimmäisellä kierroksella tuli suoritettavaksi ylimääräinen kierros. Loput olivatkin melkein kuin oppikirjasta. Videolta katsottuna aika hyvännäköistä menoa, vaikkakin seuraavaa kilpailua varten parannettavaakin löytyy. Kolmelta kierrokselta yksi voitto, muista tappiot, minkä seurauksena ei päästy jatkoon. Suoritus oli kyllä niin hyvä, ettei finaalipaikan puuttuminen harmittanut yhtään!

 Kiitos Veeralle videoinnista! :)

Ennen palkintojenjakoa käytiin ottamassa joukkueesta yhteiskuva, josta saatiinkin varsin onnistunut. Kiiruhdettiin sitten palkintojen jakoon ja vähän vajaalla joukkoeella käytiin pokaamassa paras asu -palkinto! (Meidän "kierros isossa kehässä" kohta to do-listalla on siis suoritettu) Onnea kaikille muille joukkueille! Iso kiitos järjestevälle porukalle hyvin hoidetusta kilpailusta, toivotaan uusintakierrosta! Suurimmat kiitokset kuitenkin meidän huippujoukkueelle ja treenikavereille, sekä erityiskiitokset Leenalle joka järjesti meidät tänne viettämään hauskaa päivää ja huolehti kaikesta!

Kiitos Veera myös kuvauksesta, hyvin saatiin joukkue mahtumaan kuvaan!

Sunnuntaina kerettiin katsella hetki kelpiekehää, ja olin ihan iloinen, etten Elviä ilmoittanut. Vähän teki mieli päästä kehään, muttei kuitenkaan tarpeeksi. Keväälle oonkin katsonnut paria näyttelyä, pitää pohtia mihin mennään. Kotimatkalle päästiin ajoissa, ja se menikin sitten nopeasti. Vaikka Elvi hienosti selvisi viikonlopusta, näytti koira aika onnelliselta kun pääsi omaan sänkyyn nukkumaan. Nyt huilitaan hetki, vaikka se onkin Elvin mielestä tarpeetonta, ja viimeistään tammikuussa lupaan aloittaa ahkerasti ne luoksetulon stoppien treenaukset... :D Paikkamakuita tehdään kyllä päivittäin sisällä, ja kyllähän se kotona osaa.

Elvillä alkaa juoksut olla ohi, kohta taas hallille höntsäämään aksan parissa! Muuten ollaan treenailtua tokoa (aika vähän...) ja flyballia (jonkun verran). Lauantaina käytiin vajaalla joukkueella Imatralla Kaakkois-Suomen noutajien järjestämässä mätsärissä vähän treenaamassa häiriössä, ei mennyt putkeen. Elvi aloitti ekan kierroksen hyvin, tokalle kierrokselle matkalle jäi hämäyspallo, jonka sitten joku reipas kävi hakemassa Elvin jo lähdettyä suorittamaan. Pieni pää ei kestänyt tällaista häiriötä, ja matka jäi kesken. Kolmas kertakaan ei mennyt putkeen, ei meinannut lähteä eteenpäin. Paljon paljon treeniä siis edessä.

Mätsärissä käytiin 3.11. ja tuolla 10.11. Molemmista hyvät käsittelyt alle, Elvi ei liikkunut mihinkään suuntaan ja esiintyi muutenkin hyvin. Jos sitä alkaisi ensi vuodelle täyttelemään näyttelykalenteria...

Tänään käytiin heittelemässä Elvin mielestä maailman parasta linnun muotoista palloa, joka pitää kamalaa meteliä. Samalla otin muutamia kuvia, oli niin kiva sää!

Jotta saadaan blogiin elämää, pitää materiaalia lainata muilta! Meidän flyball-joukkueen viimeisimmät treenit tässä, Leenan kokoamassa hienossa videossa.



Koko joukkue on makea, toivottavasti pistetään parastamme Messukeskuksessa joulukuussa. Ja jos ei itse suoritus menekään ihan oppikirjan mukaan, niin ei se mitään, kunhan on hauskaa koirilla ja ohjaajilla! Elvin suoritukseen täytyy jo nyt olla enemmän kuin tyytyväinen, pientä hiomista vailla, mutta eiköhän se jotain jo osaa. Saa nähdä muistaako oppimaansa enää isossa kehässä... :D

Meillä aloitettiin myös juoksu, kerettiinhän me hetki käyttää agihallia, kun treenimaksukin tuli pitkästä aikaa maksettua. Jos sitten taas ensi kuussa.

Tylsää, kun ei ole mitään varsinaista asiaa, kuvista puhumattakaan, mitä tänne voisi päivitellä.

Ahkerasti ollaan treenailtu vähän kaikkea, ja vielä ahkerammin lenkkeilty, seuralaisille iso kiitos! Tokoon on viha-rakkaussuhde. Tai muuten tykätään, mutta paikkamakuu, luoksarin stoppi ja tunnari...

Käytiin 30.11. Mustin ja Mirrin pihalla Kaakkois-Suomen Spanielikerhon järjestämässä mätsärissä. Koko ajan satoi vettä, onneksi oli auto jossa pystyi odottelemaan. Vaikka Elvi vähän väistikin tuomaria, päästiin BIS-kehään ja siellä sitten ykköseksi. Aika uskomatonta, mutta esiintyihän tuo hienosti ja liikkui vielä paremmin, tuomarit antoivat väistämisen anteeksi.

Palkintoja saatiin vaikka minkälaisia, mm. vihdoin ja viimein se retkituoli! Tänään tylsistyneenä taistelin kameran kanssa ja koetin saada ruusukkeet ja pokaalin kuvaan, jotta saataisiin tännekin joku kuva. Elviä ei innostanut poseeraminen yhtään, kuten ilmeestä näkee.

Viime viikon keskiviikkona oli surkea mätsäri, ajeltiin Imatralle. Odoteltiin hetki kehien alkua, ja käytiin useammilla käsiteltävinä. Eihän toi tykännyt, mutta antoi käsitellä kuitenkin. Kehässä oli meidän Tuula-"mummo" tuomarina, kerkesin jo ajatella, että jes kiva kokemus kehästä. Mutta tuolle tyhmälle otukselle ei kelvannut kehätilanteessa edes tutun käpälöinti, väisti napakasti. Nyt vaan ahkerasti treeniä treeniä treeniä.

Lauantaina päästiin Nean ja Riinan matkassa Vantaalle/Espooseen Rescueyhdistys Kulkureiden järjestämään rally-tokoon. Meno matkalla Elvi puuhasi takakontissa vaikka mitä, aina niin hyvin matkustanut elukka keksi kaikenlaista puuhaa. Kilpailu järjestettiin Espoon Agimestassa, joka ensi vilkaisulla vaikutti inhottavalta paikalta (matala parkkihallimainen tekonurmipohjalla), mutta eipä tuo loppupelissä häirinnyt.

Suorituksena varmaan ihan ok, vähän alavireinen ja tokoa ajatellen ihan kamalaa. Mutta kaiken se teki niin kuin pyysin. Huippupisteet ansaittiin 98/100, ja ne oikeutti kolmanteen sijaan ja kivoihin palkintoihin. Tuomarina oli Tiia Hämäläinen. Kaksi miinuspistettä meni ohjaajan virheistä, en tiedä mitä tein, vähän veikkaan että oli liian painostava "maahan" -käsky. Hyvin kuitenkin kaikinpuolin, ja kotimatkan kelpie matkusit kyljellään. Kiva laji, huvin vuoksi voisi käydä testailemassa miten pitkälle meidän ura kantaa tuolla saralla, kun se paikkamakuu....

Josta mieleen tulikin, tänään hieno 2 minuutin piilopaikkis. Elvi olohuoneessa, ja äiti valvoi, mie keittiössä. Pää pyöri, mutta muut ruumiinosat ei liikkuneet mihinkään.

Koska hetkeen ei ole ollut kuvia tekstien seassa, korvataan asia taas pienellä kuvapostauksella. Olisihan se paljon mukavampaa, jos saisin tuonne tekstin sekaan aina kuvan sinne tai tänne, mutta ei ole tullut kuvailtua kummemmin. Tänään ajettiin Kuukanniemeen Veeran ja Donin kanssa tekemään ja lenkkeilemään.

Tokosta ei mainita mitään muuta, kuin että tunnarissa tuli ekaa kertaa oma kapula takaisin!! Kävyt se tuo ja kepit metästä, nyt tuli myös oikean mallinen kapula, hieno eläin! Muuten aika huonoa, paikkamakuu surkea, seuraaminen aika hyvä ja merkki + ruutu ok. Lenkki olikin kiva, toivottavasti pian uudestaan. Kuvat ottanut Veera, kiitosta jälleen :D

Treeniä, treeniä.
Eilen käytiin isommalla porukalla Juvakan kentällä treenailemassa, kiitos kaikille seurasta!
Elvi teki ensin seuruun, ihan jees! Leena käskytti meidät vesilätäkön läpi, aiheutti pienen väljenemisen, muttei paha ollenkaan. Kontakti oli kohtalaisen kiva, askeleet vasemmalle okt, olisi voinut olla paremmatkin.

Toisena luoksetulon stoppi, ensin peruuttelemalla pysäyttelin, pysähtyi hyvin. Ekalla lähti tulemaan ihan täysiä luokse, mutta pysähtyi! Jarrutusmatkaa oli, mutta kuitenkin reagoi ja täysin pysähdyksiin asti ilman mitään hiippailua. Sitten Elvi tiesikin mitä tehdään, ja kierrätysten kautta vielä muutamat stopit ja palkka jalkoihin. Ihan jees.

Sitten taisi olla nouto, tosi kiva! Palautti laukalla.

Kaukot oli ok, yksi vaihto vasta toisella käskyllä, kun keskittyi muualle. Ennakoi vaihtoja, jos välit pitkiä, pitää treenata ite huippupitkillä väleillä. Ei ottanut liikkeenohjaajasta häiriötä takana, hyvä!

Ruutu oli ekalla hyvä, kerkesi lähteä vastaan ennen kuin sain palkattua. Toisella taisi jäädä liian eteen?

Jossain välissä tehtiin kyllä jäävät vähän erikoisvoittajan mukaan, otin suoraan liikkeeseen. Maahan ei mennyt, inhottikohan muta? Muuten ok, joku liikkeelle lähtö oli epävarma.

Alkuun oltiin tehty myös paikkaistuminen, joku päälle minuutin? Olin ihan lähellä, kerran meinasi lähteä alaspäin, mutta käsky ylös. Paikkamakuukin oli, nousi melkein heti jätettyä istumaan. Kun palautin, kesti, mutta levoton.......

Tänään tehtiin minuutin paikkaistuminen yksin pihalla,  oli erinomainen! Olin noin 10metrin päässä, hienosti istui, eikä käynyt makaaminen edes mielessä. Piilopaikkis oli n. 40sek, raosta kurkin, että vähän rauhallisempi kuin eilen.

Lenkki välissä, kentällä avoimen hyppyä, on hyvä. Menee aika oikealle, kun on leveä hyppyeste. Pitäisi treenata oikealla.
Luoksetulon stoppi ihan kivalla vauhdilla, olisi voinut pysähtyä säpäkämmin. Sitten peruuttaen pysäytyksiä, siitä oli hyvät!
Seuruuta tehtiin myös, murahdus jos kontakti tippui. Elvihän koettaa huijata ton kontaktin kanssa, pään pitää ihan samalla paikalla, mutta silmät (ja korvat pyörii). Oli ihan ok, ei tiputtanut kun kerran.
Lopuksi vielä avo kaukot n. 7m, oli hienot, ja voi kaukot n. metrin päästä, oli superupeet!

Elvi poseerasi kameralle yksi päivä, alkaa olemaan aika kalju otus. Juoksua pukkaa......

 

Saatiin pitkästä aikaa haaste täyttämään tätä hiljaista blogia :) Haastajana Noora ja huskyt, joiden blogi löytyy täältä.

"Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen."

1. Mitkä ovat koirasi huvittavimmat tavat?
Elvi tietää missä kohtaa jääkaapissa sijaitsee sen herkut. Se istuu nenä pakastimen ja jääkaapin alalokeron reunan välissä, ja odottaa, että joku tulee tarjoilemaan sille nameja. Ja yleensä tää toimii, joku heltyy tarjoilijaksi. Elvi myös tahtoo aina mukaan suihkuun, ja menee sitten saunan lasioven taakse turvaan, ettei kastu, mutta saa olla kuitenkin kokoajan mukana.

2. Missä näet itsesi ja koirasi viiden vuoden päästä?

Kauhean vaikea kysymys, en tiedä. Toivon, että oon saanut opiskelupaikan, jossa viihdyn ja josta muutaman vuoden sisään pääsen pois. Toivottavasti asun  kivassa kämpässä, mielellään koirallisen kämppiksen kera (vapaaehtoiset ilmoittautukoon!). Elvi on terve ja treenaillaan sekä lenkkeillään ahkerasti.

3. Suurin tavoitteesi koiriin liittyen?

Saada tuosta, ja jos joskus myöhemmin otan lisää koiria, kasvatettua hyvin käyttäytyvä kaveri. Vaativa tehtävä :) Elvin kanssa kisapuolella tavoitteena saada se Suomen muotovalioksi, ja tokossa edetä niin pitkälle kuin rahkeet riittää, mutta jos ne ei toteudu niin ei haittaa. Kunhan sen kanssa on kiva toimia ja tehdä.

4. Paras vuodenaika?

Kesä!

5. Näyttö, käyttö vai molemmat? Miksi?

Sopiva yhdistelmä kumpaakin. Henkilökohtaisesti en pidä rotujen jaottelusta käyttö- ja näyttölinjoihin, vaan mieluiten rotu pysyisi sellaisessa kunnossa, että se vastaa rotumääritelmää niin ulkonäkönsä kuin käyttöominaisuuksiensa puolesta. Rakenne ei saa olla millään tapaa liioiteltu ja koiran pitää myös toimia.

6. Oliko koiran ulkonäkö sinulle tärkeä ominaisuus rotua valitessa?

Kyllä sitä ulkonäköäkin tuli katsottua, että halusin terverakenteisen ja keskikokoisen rodun, mutta paljon enemmän painoivat kelpien muut ominaisuudet. Kaikki muu ulkonäöllisesti oli vain plussaa tähän rotuun päätyessä. Äiti valitsi ruskean värin ;D

7. Koirasi söpöin kohta?

Kaunein on sen naama ja ilme, mutta söpöin on varmaan nenä :D

8. Koirasi lempipaikka oleskella kotia lukuunottamatta.

Mökit, saa juosta miten haluaa ja nautiskella vapaudesta!

9. Mitkä ovat kolme tärkeintä ominaisuutta koirassa?
Pitäisi tulla toimeen missä vaan ja kaikkien kanssa, terveys kunnossa ja innokkuus kaikkeen tekemiseen.

10. Mitä muuttaisit itsessäsi koiranomistajana?

Lisää ahkeruutta ja kunnianhimoa, sekä jännittäminen ja turha stressaaminen pois. Tarkemmat tavoitteet, joihin oikeasti pyritään ja pitkäjänteisyyttä pitää tavoitteista kiinni.

11. Mitä mieltä olet rescuekoirista ja rescuetoiminnasta ylipäätänsä?
Tosi ihanaa, että ihmiset jaksavat auttaa ja ottavat hoiviinsa rescuekoiria. Jos miulla joskus sellainen elämäntilanne, että on aikaa ja jaksamista auttaa, voisin hyvin kuvitella ottavani jonkun pelastetun tapauksen.

Myö haastetaan tähän Emma ja Kiusa, Veera ja Doni, Iitu ja Valo, Hanna, Oiva ja Luka, Sanni ja Lenni ,  Pinja ja tytöt + pikkupoitsu, Nea, Riina ja Sabi, Miira ja terrierit, Jenni ja lagotot, Isa ja Daisy sekä Henna ja Deli.

Kysymyksiä siis
1. Mikä on unelmarotusi ja miksi? 

2. Mikä on kiinnostavin koiralaji, jota et harrasta?

3. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja tavoitteita teillä on?

4. Suosikkikuvasi koirastasi?

5. Mikä on paras tapa viettää aikaa koirasi kanssa?

6. Miksi omistat juuri koiran, etkä muuta eläintä?

7. Millä sanoin kuvailisit koiraasi?

8. Onko olemassa rotua, jonka haluaisit omistaa, mutta jonka pitäminen ei ole nyt mahdollista?

9. Mistä koiraharrastuksesi on lähtenyt käyntiin?

10. Mukavin hetki päivänä, jolloin vastaat näihin kysymyksiin.

11. Koirasi paras koirakaveri?

Uusia kuvia on muutaman kappaleen verran, kesäiseltä lenkiltä Riinan ja koirien kanssa, kuukausi sitten? :D

Tällä viikolla ollaan tokoiltu, luoksarin stoppeja, ruutua ja merkkiä sekä kaukojen tekniikkaa. Ehkä toimii ehkä ei. Paikkikset ei toimi.

Torstaina käytiin isomassa porukassa tokoilemassa, ihanasti häiriötä Elville, pää pyöri. Testailtiin myös Leenan flyball laatikkoa, Elville varsin sopiva laji. Käytiin myös ekaa kertaa etsimässä ukkoja, Elvi kävi syömässä piilojen takaa Leenalta ja Nealta namit. Nenää ei käyttänyt, kunhan vaan katteli mistä sitä namia voisi saada. Ehkä jos lisää treenaisi... ;)

Taas vaihteeksi treenipohdintaa, miten elämä jatkuu nyt alokkaan jälkeen.

Kaikista tärkeimmäksi vielä parempi kontakti, ja koira kuulolle. Sivulla istumista ja odottelua, sekä liikkeiden välit hallintaan. Kontakti huomattavasti paremmaksi joka liikeeseen ja hetkeen.

Paikkamakuita paljon, pitkiä näkyvillä (4-5min) ja sitten hitaasti piiloon. Pieniä piilopaikkamakuita ollaan jo tehty, ja niitä nyt rakentamaan eteenpäin. Haluaisin myös kaiken turhan sähläämisen pois sieltä, mutta tähän asti kriteerinä on ollut vain, että Elvi pysyy maassa, ihan sama mitä muuta tapahtuu. En oikein tiedä, kuin puuttua mahdollisiin virheisiin, ja pitäisi tehdä lyhyempiä makuita, jotta pääsee palkkaamaan onnistumisesta. Tää on kyllä kaikista tyhmin liike!!

Seuraamisissa kontakti paljon , käännökset paljon paremmiksi, askeleita mukaan (varsinkin vasemmalle!!) ja pidempiä kaavioita. Muutenkin tarkkuuttaa tehtäviin ja pitää kiinnittää huomiota, mistä palkkaan. Onneksi sitä hihnaseuruuta ei enää tarvitse :D

Jäävät on jo ihan ok, vahvistaa paikalla pysymistä kun meen taakse. Istumista satunnaisesti ja silloin tällöin, se toimi jo keväällä ihan ok. Tarjoaa sitä vaan aika vahvasti sitten muissa jätöissä.

Tyhmä luoksetulon stoppi, vaatii hurjasti hommia. Rakennellaan stoppia nyt selväksi, ja katsotaan sitten miten jatketaan. Samalla koetan pitää suoran luoksetulon hyvänä, ettei se pääse unohtumaan ja fiksu kelpie opi ennakoimaan.

Kaukot menee kohtuullisesti, lisää matkaa ja häiriötä. Voittajan vaihtoja pitää hioa ja hioa.

Noudon palautukseen vauhtia. Vapautan patukalle/taakse jollekin palkalle, kun lähtee palauttamaan laukalla, ja siitä askel kerrallaan vaatimaan pidempää matkaa ennen vapautusta.

Hyppy päästään rakentamaan kokonaan uusiksi, JEIJ! Ekaksi suoraan yli namialustalle, nykyään hakee hieman oikealle, päivästä vaihdellen ei ollenkaan tai sitten ihan liikaa.

Annen kurssilla käydään sitten voittajan ja evl'n liikkeitä opastettuna läpi, saadaan vinkit alkuun sieltä! Nyt lähdetään tekemään hyppyä ja noutoa kentälle, kiva motivaatio kun palasit.

Tokokoe Pieksämäki 11.8.

Anteeksi pieni hiljaiselo, meillä ei ole tapahtunut mitään. Ollaan mökkeilty (en ole jaksanut kuvata, siksi ei mitään kuvapäivityksiäkään), lenkkeilty, lomailtu ja treenattu, ihan normi kauraa.

Tänään kuitenkin aamulla aikaisin lähdettiin treenikaverin kyydissä Pieksämäelle tokokokeeseen. Matkat meni mukavasti, Elvi matkusti miun kanssa takapenkillä ja alkusählingin jälkeen rauhoittui nukkumaan.

Koepaikalla oltiin jo hyvissä ajoin kahdeksan jälkeen. Paikkamakuu päästiin suorittamaan puoli kymmenen jälkeen ja loput liikkeet yhdentoista aikoihin, eli aika paljon odottelua oli. Elvi onneksi sai istuskella autossa ja keskittyä koitoksiin. Tuomarina meillä oli Markku Mäntynen.

Luoksepäästävyys 8 Elvi väisti miun taakse, tuomari olisi halunnut kunnolla käsitellä ja katsoa hampaat. Onneksi tätä liikettä ei tarttee enää miettiä, mutta oishan se kiva jos näyttelytuomari pääsisi kopeloimaan.

Paikkamakuu 10 Muuten tosi kiva, kerran meni lonkalleen minkä sitten korjasi ja viimoinen puoli minuuttia (?) tuntui siltä, että kohta se koira syöksyy luokse.

Seuraaminen taluttimessa 7½ Ihan surkeeta, en tiiä missä oli vika. Vaikka aikaa oli välissä, niin Elvi tuijotteli sekä liikkuria, että tuomaria, ei pitänyt kontaktia ja käännökset järkkyjä.

Seuraaminen taluttimetta 8½ Huomattavasti parempaa, ei kuitenkaan niin hyvää mitä se voisi olla.

Liikeestä maahanmeno 10

Luoksetulo 10

Liikkeestä seisominen 9 Perusasentoon tarvitsi kaksi käskyä.

Estehyppy 10

Kokonaisvaikutelma 8 Tuomari ei kommentoinut, mutta Elvi ei tehnyt niin kivasti kuin se olisi voinut tehdä.

ALO1 183p KP 3/16 -> TK1 Sabletail's Lion Mind.
Supertyytyväisiä ollaan, nyt heipat alokkaalle, toivottavasti pian kohdataan avoimessa!  Kiitoksia kuskille ja matkakumppanille, muille seuralaisille kisapaikalla sekä kouluttaja Annelle monista neuvoista. Onnea kaikille tuloksista!

LPKY:n tokokoe 26.6.

Tänään toisessa tokokokeessa Mattilan kentällä. Jännitti ihan kauheasti, mutta nyt ei viikkoa aiemmin, vain tänään. Ilta taas venyi, kehässä käytiin ennen yhdeksää. Elvi kuitenkin jaksoi hienosti.

Tuomarina oli Tommi Varis, ja aiempia koirakoita katsellessa aika tiukalla linjalla tuomaroitiin. Pitää olla sitäkin tyytyväisempi pisteisiin, vaikka en tiedä voisiko edes enempää olla!

Luoksepäästävyys 9, nousi vastaan... :D Jäi kuitenkin käpälöitäväksi. Mikäköhän tässäkin liikeessä, treenissä ei nouse koskaan?

Paikkamakuu 9, ennakoi lopun perusasentoa. Makasi kivasti, valahti lonkalleen ja pää pyöri. Naapurissa nousi koira, ei haitannut ja kentän ulkopuolella haukkuneet koiratkaan eivät häirinneet!

Seuraaminen taluttimessa 9½, erinomaista seuraamista.

Seuraaminen taluttimetta 9, samanlaista!


Liikkeestä maahanmeno 9, ennakoi perusasentoa, kun avaan suuta niin koira nousee.

Luoksetulo 10

Liikkeestä seisominen 9, ennakoi taas sadasosasekunnin verran.

Hyppy 10, ei ennakoinut ;)

Kokonaisvaikutelma 10

Eli paremmin ei olisi voinut mennä, lopullisena tuloksena ALO1 187p KP ja 2. sija. Superhieno Elvi <3
Kiitos erityisesti kuskille ja kaikille tsemppaajille, onnea hienoja tuloksia tehneille tutuille ja tuntemattomille!

SBCAK Erikoisnäyttely

Tänään kelpieden erikoisnäyttelyssä kierähtämässä kehässä ja katsomassa tuttuja. Kerrankin kehä lähellä, Veeran ja Donin takapihalla Kuukanniemessä. Elvi oli alkuun ihan järkyttynyt, hänen leikkikentällään muita koiria, mutta pian rauhottui ja keskittyi katselemaan maisemia.

Kelpieitä oli 44 ilmotettu, ja varsinkin urokset miellyttivät ruotsalaista Lena Stålhandskea ja nartuillekin jaettiin ERIä ja SA'ta. Mutta olikin kivan näköisiä koiria!

Elvi oli kahdekan muun avo-nartun kanssa kehässä. Yhdessä liikkuminen meni niin kuin normaalisti neliveto päällä, meinattiin useampaan kertaan juosta edelle menevän kannoille.
Yksin kehässä liikkui hyvin, mutta muuten ei esiintynyt. Tuomari ei seisottanut koiria paljoa, mutta tutki sitäkin  enemmän. Elvi antoi naaman käsitellä nätisti, mutta kun siirryttiin muuhun kroppaan koira meni ihan lyttyyn ja koetti luikerrella alta pois. Itse en osannut yhtään tehdä mitään ja omalla jännittämisellä painostin tilannetta varmaan vielä enemmän. Tuomari kuitenkin muuten piti Elvistä, ja tuloksena ERI. Kilpailuryhmässä kätteli viidentenä ulos, sanoi että lisää ulospäin suuntautuneisuutta ja treeniä.

Arvostelu oli mukavaa luettavaa:
"Feminin head. Could be more filled under eyes. Well set ears. Good expression. Correct bite. Well angulated shoulders and upper-arms. Good hindquarters. Excellent coat quality. Need more training. Moves well."


Erittäin vapaasti suomennettuna:
"Feminiini pää. Pitäis olla täydempi silmien alta. Hyvin asettuneet koirat. Hyvä ilme. Oikea purenta. Hyvin kulmautunut lapa ja olkavarsi. Hyvä takaosa. Erinomainen turkin laatu. Tarvitsee lisää treeniä. Liikkuu hyvin."


Vähän ihmettelin tuota tuomarin väistämistä, ei se koskaan ole tutkimisesta pitänyt, mutta on pysynyt paikoillaan mulkoillen. Kotona sitten tajusin, että viimeisin käsittelykerta on eläinlääkäriltä, jossa Elviä piti kunnolla pitää paikoillaan kun ei ollut ihan mukavin toimenpide. Liekö siitä jäänyt vähän jotain hampaankoloon? Harmittaa, jos johtuu siitä enkä tajunnut aiemmin hakea mukavampia käsittelykokemuksia, nyt kahden "huonomman" kerran jälkeen on taas hieman hankalampi saada tilanteesta kiva.

Mutta muuten näyttelypäivä oli varsin mukava, loppua kohden alkoi satamaan, mutta loppuun asti katsottiin. Toivottavasti ensi vuonna uudestaan :)

Kiitos kuvasta Ilona!

Elvi on mökkeillyt ahkerasti. Rankkaa on koiran elämää kun ei edes päiväunia kerkeä ottaa, pitää päivystää mökkiseuralaisia ja sorsia :) 

Viimeiset neljä kuvaa hieman vanhempaa materiaalia, kiitos Veeralle kukkakuvista!

Jälleen tylsää tokopohdintaa luvassa, ei olla päästy edes agilityyn tuulettamaan koiran aivoja, ohjaajan pitää keskittyä sielläkin yhtä kovasti kuin tokokehässäkin.

Alokkaan liikkeet ehkä tuon kokeen perusteella hanskassa, paljon vain lisää häiriötreeniä, ei saa jumittua omaa laiskutta tekemään vaan tokoja omalla pihalla, etsinnässä super häiritsevät paikat ja treenikaverit.

Avoin luokka käydään varmaankin (= toivottavasti) läpijuoksulla ensi keväänä, ja sen jälkeen taistellaan voittajaluokassa loppuelämä. Jos mennään miun suunnitelman mukaan. :D Katsellaan tilanteen mukaan, voihan se olla, että sitä ykköstulosta saadaan metsästää kissojen ja koirien kanssa myös avoimesta. Ja jos ei tunnu siltä, että voittajaan on kannattavaa lähteä, sitten ollaan avoimessa niin pitkään kuin siellä saadaan olla.

Nyt talven aikana olisi kuitenkin tarkoitus saada piilopaikkis kuntoon, ilman häiriötä ja häiriössä! Pelottaa, että siitä tulee ongelma, mutten stressaa sitä vielä. Kyllä se häiriöttä varmasti oppii makaamaan ja rentoutumaan, mutta katsellaan sitten. En tahdo kuitenkaan yhtään kiirehtiä sen liikkeen kanssa, ettei jouduta tekemään samanlaista työtä kuin tämän tavan makuun eteen.

Seuraamisessa jatketaan kontaktitreenillä, se saisi kestää paremmin. Käännöksissäkin on aina hiottavaa (erityisesti oikealle!! En osaa ite kääntyä sinne suuntaan), ja voittajassahan mukaan tulee askelsiirtymät ja hitaat kävelyt yms. Niiden kanssa pidetään hauskaa ja treenataan hyvään kuntoon, talven pakkasten aikana hyvä olohuoneen matolla treenata peruuttelua ja sivuttaisaskelia.

Jäävät pitäisi olla ihan avoimen luokan kunnossa, toiminut kivasti. Istuminenkin oli hallussa, muttei olla hetkeen tehty, ettei sitä tulisi sitten tarjottua tuolla alokkaan kokeessa. Muistutellaan sitä sitten talven aikana. Jäävissä vahvistetaan miun viereen palamista ja napakoita perusasentoja.

Nouto on, noh vaiheessa. Elvi oottaa, juoksee kapulalle, palauttaa ravissa/laukassa ja perusasento saattaa olla vino. Palautuksiin pitää saada vauhtia ja varmuutta perusasentoihin. Näitä treenataan parasta aikaa, niin metallilla kuin puukapulallakin. Ei onneksi haittaa, vaikka puun tilalle tulee metsku, jos Elvi kotona saa itsekseen hakea kapulan se ottaa mielummin metallin!

Hyppynouto toimii niin kauan kun osaan heittää kapulan suoraan. Jos menee vinoon, on vähän epävarmaa millaisen ratkaisun Elvi tekee. Niihin varmuutta, koska en tosiaan osaa tähdätä.

Kaukot on avoimesta kotona hanskassa, häiriössä jättänyt useamman kerran ensimmäisen istumisen tekemättä, siihen paljon treeniä ja palkka heti ekasta! Tahdon treenata sen varmaksi pitkällä matkalla, että kokeessa tuntuisi sitten helpolta. Seisomisen vaihtoja ollaan tehty nami nenässä ja ihan lähellä, s-m on ehkä vaativin, tuppaa syöksymään nenä edellä maahan, ja tulee samalla eteenpäin. Takapalkkaa pitäisi hyödyntää paljon enemmän näissä, myös avoimen kaukoja treenatessa.

Ruutuakin työstetään kovasti, mutta koiran ja ohjaajan mielestä liian sekavin menetelmin. On ollut palkkaa ruudussa, kosketusalustaa, opeteltu vain menemään ruutuun jne. Nyt alkaa koiralle hieman hahmottua mitä pitää tehdä, ja mihin kohtaan mennä. Paljon treenattavaa siis edessä.

Tunnareita ei tarvitse edes mainita, Elvi ei oo kapuloita koskaan nähnytkään :D Mutta kävyillä ja kepeillä se osaa, eli todistetusti homma hanskassa!

Tulipas vaan tylsää pöpötystä. Ehkä jos ensi kerralla olisi jotain kivaa kuvamateriaalia tai muuta mukavampaa? Ei olla mitään kummallista tehtykään, lomailtu ja löhötty, sama jatkuu edelleen.
Ainiin, ja liikkeiden ketjuttamista, palkkaamattomuuta ja kehumista vielää paljon lisää!!

Tokokoe Imatra 5.6.

Tänään ekaa kertaa virallisessa tokokehässä, jännitti ihan kauheasti. Koepaikalla jouduttiin oottelemaan  pitkään, ensi kerralla osaan toivottavasti arvioida aikataulut vähän paremmin, Elvi kerkesi puolentoista tunnin aikana jo hieman nuutua. Tutuilla kivoja suorituksia, onnea kaikille! Lappeenrannan kelpieillä oli hieno edustus :)

Tuomarina oli Pauli Härkönen, todella avulias samoin kuin koko Imatran Toko Teamin kokeen järjestysporukka.

Luoksepäästävyys 9 Elvi nousi vastaan.... Kävi nuuhkaisemassa ja kiersi miun taakse ja jäi kattelemaan tuomaria. Antoi käsitellä kiltisti hetken päästä.

Paikkamakuu 10 Alkuun levoton, meni lonkka-asentoon ja pää pyöri. Loppuajan metsästi itikoita...

Seuraaminen kytkettynä 8½ Ei tykännyt taluttimesta oikeassa kädessä, mutta tosi kivaa kuulemma muuten.

Seuraaminen vapaana 8 Totaalinen jäätyminen, kun auto ajoi ohi. Jäi taakse, tuijotti. Käskyllä takaisin seuraamaan. Harmitteli auton häiriötä, mutta muuten tosi kivan näköistä.

Liikeestä maahanmeno 10 Teki miusta ihan kivasti, en muista juurikaan mitään lopuista liikkeistä :D

Luoksetulo 10 Peruskiva, ja loppuun asti vauhdikas.

Liikkeestä seisominen 9 Perusasentoa ei tullut... Muuten kiva. Enkä siis tosiaan tiedä tosta pisteytyksestä :D

Hyppy 9 Perusasento vasta toisella käskyllä... Ja silti ysi?

Kokonaisvaikutelma 9 


Elvi teki ihan kivasti, en ihan ymmärtänyt tuota auton aiheuttamaa häiriötä. Kai se oli se miun jännittäminen, hyvä kun jaloilla kestin. Muutenkin vähän normaalia vaisumpi, ja noi perusasennot ihmetytti, koska ne koepaikalla ennen kehää tuli kuitenkin normaalisti. Varmaan taas miun jännittyminen sai paineistumaan.
Kuitenkin huippupisteet (183/200) ja kivat kommentit koirasta, sekä se ykköstulos ja kaiken päälle luokkavoitto ja kunniapalkinto. Paremmin ei olisi voinut meidän kokeet alkaa :)

Haasteita joka suunnasta

No nyt meidät on haastettu tarpeeksi moneen kertaa, ehkä pitää jaksaa vastata haasteisiin ;)


Säännöt:1. Nimeä 15 bloggaajaa
2. Kerro heille tunnustuksestasi
3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Kiitä bloggaajaa, jolta sait tunnustuksen
5. Lisää The Versatile Blogger Awardin kuva postaukseesi

Ensiksi nimetään tämän haasteen vastaanottajaksi vain tylsästi yhden nimen, Sanni ja Lenni tehkööt päiviensä piristykseksi.
Ja kiitetään alkulätinöissä myös ihanaa haastajaani Veeraa. Laitetaan kuvakin esille.

Ensimmäisenä tunnustan, että pidän näistä haasteista, vaikka olenkin maailman laiskoin ihminen vastaamaan tällaisiin.

Toisena voisi olla vuorossa, että olen aina pitänyt eläimistä. Pienestä asti hoitanut naapureiden ja kaikkien sukulaisten eläimä, sekä metsähiiriä metsästänyt häkkiin asumaan.

Kolmantena täytyy sanoa, että ne hiiret oli pakko vapauttaa koska en voinut katsoa kuinka niitä pelotti siellä häkissä :<

Neljäntenä tunnustan, että edellisessä haastessa paljastamani viestihaaveet on haudattu. Elviltä löydettiin polvesta tosiaan pientä ongelmaa, joka ei kuulemma estäisi pk-lajejakaan, mutta en halua ottaa riskiä että jalka yhtään pahemmin hajoaisi esim. pk-hypyllä. Kävellään jälkiä omaksi iloksemme, niistä Elvi tykkää ja on varsin pätevä!

Viides tunnustus ei ole yllätys, oon ihan kamala jännittäjä ihminen. Ensimmäinen virallinen kehä oli järkyttävän hirveää jännitystä, puhumattakaan ratsastuskilpailuista. Nyt jo hepan kyydissä osaan olla jännittämättä, eikä näyttelytkään aiheuta enää unettomia öitä, mutta kauhulla odotan tokokoetta...

Kuudentena tunnustan, että haaveilen myös täysin paimenista eroavista roduista. Vinttikoira, kettuterrieri, setteri? Sanotaan, että vaihtelu virkistää, mutta suurella todennäköisyydellä, jos toista koiraa ottaessani saan sellaisen kelpien kuin haluan, pysyn tutussa ja turvallisessa.

Viimeisenä tunnustan, että unelma-ammattini saattaisi olla eläintenfysioterapeutti. Luultavasti se jää kuitenkin unelmaksi.

Saatiin myös toinen haaste, sekä Miiralta että Nealta (blogit löytyvät oikealta listasta)
Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa.
Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).


1. Kevät! Ja tuleva kesä.
2. Kivat, pitkät lenkit lämpimässä säässä ja ihanassa seurassa!
3. Elvi esimerkiksi tänään, kun se köllähti kainaloon miun lukiessa kirjaa.
4. Yleensäkin lukeminen ja rentoutuminen on ihanaa!
5. Kavereiden kanssa on mukava viettää aikaa, illan kisakatsomoa odotellessa ;)
6. Onnistumiset, oli kyseessä mikä asia tahansa!
7. Eilinen eka kerta luvallisesti ratissa, kohta on oma ajokortti taskussa!
8. Ratsastus ja hevoset.
9. Hyvät elokuvat
10. Doctor Who (tosin sen kanssa tunteet vaihtuvat itkusta nauruun salamannopeasti)

Ja tämän haasteen saa tehdä Pinja! Sekä tottakai jos joku tuntee pakottavaa tarvetta tehdä jompaa kumpaa, ottakoot lusikan omaan käteensä ja pitäkööt hauskaa.

Paikkamakuita ollaan tehty, keskiviikkona piilopaikkis noin 40 sekuntia, alkuun kuikuili pää tosi korkealla, mutta pysyi hienosti. Torstaina tehtiin parin minuutin peruspaikkis, ei mitään kummempaa. Pää pyöri, mutta paikallaan pysyi.

Paikkamakuu per päivä

Nyt tehdään paikkamakuita niin usein kuin vain kehdataan. Päivittäin tarkoitus tehdä yksi onnistunut paikkis, josta pääsen palkkaamaan. Ja mahdollisimman erilaisissa olosuhteissa ja häiriöissä.

 Tänään 1.4. aloitettiin hiljaisella kadulla, reilu minuutin ja olin 30 askeleen päässä. Tosi kiva paikkis, takana meni tiellä äänekkäitä pyöräilijiöitä ja muita häiriötekijöitä, mutta ei haitannut. Kerran siirsi tassua, mutta muuten tosi paikallaan ja makeesti, jes pätevä!
Keskiviikkona tehtiin pihalla vajaa minuutin paikkamakuu, olin ensin normaalisti koiran edessä, sitten vaihdoin koiran taakse seisomaan. Ei ongelmaa.
Torstaina kadulla bongattiin kaksi vastaantulevaa koiraa, Elvi pientareelle makuuseen. Tosi kivasti makasi, vähän vilkaisi toisten ohittaessa, jee!
Perjantaina ei tehty kun ruutuja, ja ne meni niin hyvin, että paikkis jäi tekemättä.
Lauantaina yksi tavallinen 1,5 minuutin makuu. Vähän katteli ympärilleen, mutta pysyi liikkumatta. Sunnuntaina noin 20 sekunnin makuu satamassa (hyvä) ja noin kahden minuutin makuu Kasinopuistossa. Oli levoton ja huulet liikku, en tiedä pitikö ääntä(??)
Maanantaina, ei tehty... Kamala mie!
Tiistaina 3 minuuttia ja kahden kymmenen askeleen päässä. Haisteli, mutta ei liikkunut milliäkään. Tehtiin myös kaksi lyhyttä (noin 30 sekunttia), jolloin saatiin kaksi haistelematonta.

Nyt vaan pitäisi saada tehtyä paaaljon lisää ja häiriössä! Vapaaehtoisia häiriköitä, nimetkää aika ja paikka!

Pientä ja hiljaista eloa ollaan elelty, ei olla tehty mitään sen kummempaa.

Perjantaina 13. päivä käytiin Veeran ja Donin, Stefin ja Caelan sekä Ainon ja Sulon kanssa lenkkeilemässä ja treenamaassa. Ihmeellisen hyvin ei mennyt, peruskivaa tekemistä paitsi ruutu joka ei toiminut ollenkaan. (Eikä ole toiminut sen jälkeen...) Kivaa oli kuitenkin ja saatiin koirat yhteiskuvaankin!

14.4. olin koko päivän töissä LAU'n agilitykisoissa katselemassa hienoja kolmosten ratoja. Illalla lähdettiin Nean ja koirien kanssa lenkille, päädyttiin Sammonlahteen! Vesisateessa pieni paikkamakuu, ei sade haitannut ollenkaan.

Tällä viikolla on mennyt vähän miun sairasteluksi ja Elvin juoksun odotteluksi. Eilen lauantaina oltiin tekemässä BH-treeniä, käveltiin keskustassa ruuhka-aikaan ja koirat odotteli vuorollaan kiinni sidottuina. Eipä mitään ihmeellistä tässäkään, aika laiskaa toimintaa. Käppäiltiin ja annettiin koirien juoksennella.

Tänään käytiin mätsärissä ottamassa vähän kehänauhatreeniä, tehtiin ALO'n liikkeet läpi. Vire ei ollut ihan kohdallaan, vähän hidasta. Mutta annetaan anteeksi, kun juoksukin aloiteltiin tänään. Iltapäivä vietettiin mökillä ja nautittiin kivasta säästä.