Pientä ja hiljaista eloa ollaan elelty, ei olla tehty mitään sen kummempaa.

Perjantaina 13. päivä käytiin Veeran ja Donin, Stefin ja Caelan sekä Ainon ja Sulon kanssa lenkkeilemässä ja treenamaassa. Ihmeellisen hyvin ei mennyt, peruskivaa tekemistä paitsi ruutu joka ei toiminut ollenkaan. (Eikä ole toiminut sen jälkeen...) Kivaa oli kuitenkin ja saatiin koirat yhteiskuvaankin!

14.4. olin koko päivän töissä LAU'n agilitykisoissa katselemassa hienoja kolmosten ratoja. Illalla lähdettiin Nean ja koirien kanssa lenkille, päädyttiin Sammonlahteen! Vesisateessa pieni paikkamakuu, ei sade haitannut ollenkaan.

Tällä viikolla on mennyt vähän miun sairasteluksi ja Elvin juoksun odotteluksi. Eilen lauantaina oltiin tekemässä BH-treeniä, käveltiin keskustassa ruuhka-aikaan ja koirat odotteli vuorollaan kiinni sidottuina. Eipä mitään ihmeellistä tässäkään, aika laiskaa toimintaa. Käppäiltiin ja annettiin koirien juoksennella.

Tänään käytiin mätsärissä ottamassa vähän kehänauhatreeniä, tehtiin ALO'n liikkeet läpi. Vire ei ollut ihan kohdallaan, vähän hidasta. Mutta annetaan anteeksi, kun juoksukin aloiteltiin tänään. Iltapäivä vietettiin mökillä ja nautittiin kivasta säästä.

Viime torstain pienet agitreenit, ei sujunut niin hyvin kuin olisi pitänyt... Tehtiin keppikulmia, helppoja haki, vaativampia ei. Kepitti kuitenkin tosi hyvin ja haki helpot kulmat myös ilman ohjureita hienosti. A'n kontaktit olivat treenin pelastus, ja ne toimi ekaa kertaa. Nostin Elvin alastulolle, ja käskin ottamaan kontaktin. Pieni kelpie osasi hienosti. Koko estettä tehtäessä vauhti on liian kova, ja ei olla saatu onnistuneita suorituksia, mutta jos noita tehdään lisää ja saataisiin Elville ideaa siitä mitä siinä alastulolla pitikään tehdä.

Pari hömpöttely pätkää, vaativat hiomista eivätkä menneet missään vaiheessa erikoisen hyvin. Ylämäen (= monen  onnistuneen treenikerran) jälkeen oli taas alamäen aika.

Tänään käytiin Kouvolassa Esa Kestillä näyttämässä Elvin oikeaa takajalkaa, joka on kevään aikana pariin kertaan huolestuttanut miuta. Elvi on välillä vinkaissut ja kinkannut kolmella jalalla hetken, minkä jälkeen meno on jatkunut normaalina. Alkuun en kiinnittänyt huomiota, Elvihän kiljuu aina valmiiksi jo ennen kuin sattuu. Mutta neljännellä kerralla katsoin, että taas se sama jalka, minkä jälkeen sitä onkin vahdittu jatkuvasti.

Moneen viikkoon ei ole ongelmia ollut, mutta halusin kuitenkin tarkistuttaa jalan kunnolla. Käytiin tänään tosiaan sitä näyttämässä. Alkuun normaalilla polvitutkimuksella saatiin täysin terveen koiran paperit, ei ollut mitään ongelmaa. Halusin kuitekin rauhoituksen ja kuvat jaloista ja selästä, jos sieltä jotain paljastuisi.
Kuvissa luusto erittäin terve (kuvasivat selän, lonkat ja polvet, kaikki siistejä ja kunnossa), mutta rauhoitettuna oli saanut polvilumpiota liikkeelle. Diagnoosiksi siis polven luksaatio.

Lääkäri kuitenkin sanoi, että leikkaushoito ei ole tarpeellinen (eikä hän sitä lähtisi tässä tilanteessa edes tekemään) ja elämä saa jatkua samalla tavoin kuin aiemminkin. Tilannetta pitää seurailla, ja jos polvi jostain syystä alkaa myöhemmin vaivata, katsotaan uudestaan.

Helpottaa, että syy saatiin selvitettyä ja lupa normaaliin elämään. Kuitenkin vähän inhottaa, sillä tiedän, että koko loppuelämä menee tuon jalan kyttäämiseen ja odottamiseen jos se vaikka meneekin huonompaan kuntoon. No, kaikkea sattuu ja tapahtuu.