Lauantaina 20.7. ajeltiin Sipooseen suorittamaan pitkään pohdittu ja jännitetty luonnetesti alta pois. Lähdettiin yhdessä Pinjan ja koirien sekä Johannan kanssa aamulla erittäin jännittyneinä (ainankin allekirjoittanutta pelotti!) matkaan. Koirat matkusti fiksusti, omistajatkin saivat pidettyä hermot joten kuten kasassa.

Testi oli Länsi-Uudenmaan Mäyräkoirien järjestämä, ja tuomareina oli Tarja Matsuoi sekä Leena Turunen. Paikan päällä oli aika paljon odoteltavaa, seurattiin yksi suoritus alkuun, minkä jälkeen ulkoilutettiin koiria. Välillä jännitti enemmän ja välillä vähemmän, silmissä vilisi kaikenlaisia mahdollisuuksia mitä Elvi voisi testin aikana tehdä.

Itse testi alkoi keskustelulla tuomarin kanssa, minkä jälkeen koira kävi moikkaamassa tuomaria. Elvi tuttuun tapaan piipahti nuuhkaisemassa ja siirtyi sitten omiin hommiin, ei kiinnostanut jäädä rapsuteltavaksi. Leikissäkin näkyi sitten, ettei Elvi halunnut taistella tuomarin kanssa, eikä kyllä syttynyt miunkaan leikitykseen. Kyllähän se palkatessa taistelee, välillä hienostikin, mutta niinkuin etukäteen arvelin, ei se tuossa tilanteessa innostunut leikkimään.

Seuraavana mentiin kelkalle, Elvi bongasi kammotuksen nopeasti ja piti kovaa meteliä, oli miun takana ja koetti päästä pois. Kelkan pysähtymisen jälkeenkin huusi pitkään, mutta meni itse katsomaan, ja todettiin sitten kelkka yhdessä aika harmittomaksi.
Kelkan jälkeen varmaan miun eniten pelkäämää hyökkäys, en osannut yhtään kuvitella miten Elvi suhtautuu. Rohkea pieni kelpie kuitenkin aika napakasti piti meteliä ja hoiti hommansa, yllätyin kovasti, että se ei ollut ihan järkyttynyt asiasta.
Tynnyriin ja haalariin reagoi pienemmällä äänellä kuin kuvittelin. Isot ja nopeat reaktiot kylläkin, mutta ei sen kummemmin kummastellut kumpaakaan näistä, kävi nuuhkaisemassa pikaisesti molemmat.

Pimeässä huoneessa oli vaikea olla nauramatta nurkassa, koira tuli ovesta sisään ja hyppäsi heti ensin pöydälle. Tosi päättäväisesti etsi miuta, nenä tuhisten tarkasti paikat ja löysi ihan kohtalaisessa ajassa.
Yksin seinään jätettynä piti myös meteliä ja reagoi hyökkäykseen vahvasti, mutta miun yllätykseksi antoi tosi nätisti tulla ja koskea, vaikka inhoaakin kaikkea käpälöintiä jokaisessa tilanteessa.

Lopussa vielä laukauksiin reaktiot, ekaa vähän vilkaisi, toiselle ei liikauttanut korvaakaan. Pisteytyksen ajaksi jäätiin hengailemaan testipaikalle, vaikka Elvi selviytyi paremmin kuin ikinä olisin uskonut, ei se kuitenkaan hommaan millään tavalla tykästynyt ja olisi poistunut paikalta mieluusti. Rauhottui kuitenkin heti ja odoteltiin sitten rauhassa tuloksia.


Huisin loistavaan suoritukseen Elvi sitten ylsikin, luonnetesti hyväksytysti läpi, pisteitä +135 ja laukausvarma!
Osa-alueittain pisteet jakautuivat näin:
Toimintakyky +1 (kohtuullinen), oli kuulemma erittäin lähellä kakkosta. Pimeässä huoneessa osoitti hyvin toimintakykynsä, kuulemma ensimmäinen koira siinä testipaikassa kyseisillä tuomareilla pöydällä, ja kyllä Elvin puuhaa kummsteltiin jo huoneessa sisällä ollessa.
Terävyys +3 (kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu +3 (kohtuullinen, hillitty)
Taisteluhalu +2 (kohtuullinen), vaikkei lelulla leikkinyt niin osoitti taisteluhalua muissa osa-alueissa hyvin.
Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
Temperamentti +3 (vilkas)
Kovuus -2 (pehmeä)
Luoksepäästävyys +2 (luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen)
+++ Laukausvarma

Harmittaa, etten enää muista kaikkia tuomarin kommentteja, oli tosi kiva kuulla toisen ihmisen kommentti koirasta, ja kivaa sanottavaahan niillä olikin. Tulos on aikalailla Elvin näköinen, kolmoset kyllä yllätti parista kohtaa, en olisi osannut kuvitella, että Elvi puolustaa. Pelkäsin aika paljon myös laukauksia, Elvihän ei treenatessa niistä piittaa, mutta ajattelin, jos se testin aikana paineistuisi ja sitten reagoisikin paukkuihin.

Kaikin puolin onnistunut reissu, nyt se on suoritettu alta pois ja uudestaan ei tarvitse mennä. Järjestelyt paikalla todella hyvät, tuomarit mukavia ja asiantuntevia (voin lämpimästi suositella kaikille!) ja kaikesta jäi hyvä mieli! Iso kiitos Jossulle videoinnista ja seurasta, samoin kuin Pinjalle ja kiitokset koko kasvattajaperheelle hienosta koirasta :) !

Hyvää kesälomaa kaikille, miekin vihdoin pääsin aloittelemaan omani. Kummoisia ei olla kesän aikana tehty, treenattu vaihtelevasti enemmän ja vähemmän. Elvi on mökkeillyt ja miekin parhaani mukaan. Uimista ollaan harrastettu, Elvi on uinut kivoja matkoja, hyvää liikuntaa!

Treenejä ollaan tehty laidasta laitaan, joka lajista onnistuneita ja vähemmän onnistuneita. Tokossa ollaan tehty lähinnä seuraamista, joka on ihan ok. Ei ihan mitään kympin seuruuta, mutta onnistuessaan ysiä pitäisi tulla. Askeleita voisi hioa tietty loputtomiin, niistä löytyy parannettavaa, mutta kunhan nyt ensin päästäisiin tuolta avoimesta. Paikkamakuut on vaihtelevasti hyviä ja huonoja. En oikein keksi missä vika,  välillä kotona onnistuu, välillä ei. Välillä häiriössä onnistuu ja välillä ei. Yksinään on kauhean vaikea treenata, mahdoton vahtia piilosta mitä siellä oikeasti tapahtuu. Videoltahan näkee jälkeenpäin, mutta eipä se mitään hyödytä enää siinä vaiheessa.

Kiitos kuvista Pinjalle!

Jälkeä ollaan tehty muutamaan kertaan. Yksi huippu onnistuminen (kiitos Nea jäljen tallaamisesta, saat tehdä seuraavatkin ;D kaikki esineet löytyi) ja muutama ihan kiva. Ollaan tehty ihan mettäkepeillä, ei eroa muihin esineisiin. Vauhtia on liikaa, kulmissa kaahottaa helposti ohi ja keppejä saattaa jäädä matkalle, jos kuitenkin huomaa kepin niin selkeästi ettii sen ja nostaa, mikä oli suurin ongelma alussa (ei reagoinut esineisiin/keppeihin).

Esineruutua ollaan tehty pari hassua kertaa, ehkä ettii ehkä ei. Pitäisi jotenkin suunnitelmallisesti edistyä tässäkin, jäljen suhteen miulla on jo pari seuraavaa treeniä mietittynä, mutta esineruutua varten ei mitään suunnitelmia, tylsää. Ehkä vielä jossain vaiheessa.

Agilitya treenattu silloin tällöin, onnistumisia esiintynyt silloin tällöin. Huomenna taas epiksiin Jossun ohjaamana, jee! Tässä yksi radan pätkä, välissä pientä vääntöä, Elvi tahtoi lähteä ohjauksen perään, vaikka yksi hyppy oli hypättävänä ensin.
<

Onneksi kesää on kuitenkin vielä jäljellä, ja kaikenlaista huippuhauskaa luvassa! Bloginkin voisi pitää ajantasalla, olisi ollut kiva kirjoitella kuulumisia esimerkiksi meidän kivasta päiväreissusta Haukkulaaksoon ja sitten mökkeilyistä koirakavereiden kanssa, kylässä on käynyt Nea koirien kanssa, Elvin eno Rape ja kasvattaja-Pinja Elvin mamman ja siskon kanssa. Vierailtiin myös Lahdessa ja saatiin lenkki- sekä uimaseuraa Annista ja nahka Milkasta, sekä parista uudesta tuttavuudesta. Anni näytti kivan lenkkireitin, jonka varrella päästiin itsekin uimaan, oli tosi mukavaa!

Sabi odotti rannalla kun Elvi haki pallon

                                                           Haukkulaaksosta uimatauolla

                                                             Elvi lomailee mökin kuistilla

                                                       Elvi joutui poseeraamaan mökillä

                                                        Elvi poseeraa mökillä vähän lisää

                                  Elvi ja Tara pitämässä uimakoulua Lennille, joka puuttuu kuvasta

                                                            Elvi Lahden Radiomäellä

                                                                   Joku tahtoi pois sylistä!