Taas tylsää tokoraapustusta, eipä myö muuta oikein treenatakaan. Eilen käytiin Nean kanssa katsomassa viime kesän jälkimettää, kohta voisin reipastua ja lähteä tallailemaan, näytti jo kohtalaiselta! (= Odotan vielä kuukauden, että tie sinne metän viereen sulaa, kun en jaksa kävellä :D)

Mutta treenataan nyt ennen jälkikauden aloitusta vielä lisää tokoa. Huhtikuun loppu ollaan näillä näkymin eri paikkakunnilla koiran kanssa, joten koepaikkaa tiedusteltu vasta toukokuun puoleen väliin. Koetetaan nyt siis treenata, että kehdataan kehään mennä pyörähtämään...

Paikallaolot on huonoja. Etutassut heiluu ja ilmeeltään levoton. Makuuta en jaksa hinkata, mutta koetan nyt keksiä paikalla istumiseen jonkun konstin, että ne tassut kestäisi edes hieman enemmän kohdillaan. Nameja ollut nenän edessä, ei huomattavaa eroa tekemiseen. Jotain pitää keksiä :( muoks. Illan treeneissä istu mielettömän hienosti vinoon piilossa vajaa 2min vieraiden koirien kanssa, jee!

Seuraaminen on semmonen peruskiva, ei huippuhienoa mutta eipä se nyt surkeetakaan oo. Oon ihan tyytyväinen, mutta vähän ehkä voisi nostaa kierroksia, että se ei vaipuisi siihen omaan kuplaansa sitten koeseuruussa...

Zeta paranee koko ajan. Nyt on jo monet treenit mennyt niin, että Elvillä on jotain hajua siitä, mitä se tekee, satunnaisesti mokaa istu/seiso, mutta kykenee jo. Miun kävelyvauhdilla oli aika iso merkitys, oon selkeesti hiihtänyt eteenpäin liian lujaa vauhtia, eikä koira ole ehtinyt mukaan. Onneksi tultiin Nean valvovan silmän alle :D Ei se edelleenkään ole varma ja täysin selkeä, mutta eipä ollut tänään kyllä koetta katsellessa muillakaan.

Luoksetulo on aika heikossa jamassa, stopit ei hyviä ja vauhti hidasta. Stoppeja Elvi tekee makeesti kiertämällä, mutta suoralla venyy. Ehkä suoralla haetaan nyt hetki vaan kovaa vauhtia, ja sitten taas stoppeja ajattelemaan, ehkä :D

Ruutu on aika jees. Täytyy tehdä ehkä merkkiä niin, että ruutu oottelemassa lähellä, ja sitten ruutua niin, että siellä pallo odottamassa.

Ohjatussa myös merkkiä niin, että kapulat ympärillä lähellä. Harvemmin se kauas kapuloille karkaa, mutta lähellä olevat kapulat vaikeita. Ja suuntia pitää treenata sekä vahvistella hirmuisesti vielä.

Metskun pitäisi toimi (kop kop kop), ja hieman liian harvoin pääsee tekemään hypyllä. Tänään oli ihan hyvä, kun käytiin kurakentällä tekemässä.

Tunnari on ollut kiva, ei syömällä syö kapuloita, ehkä joskus nakkasee viereistä ja on jäätynyt oikean löydettyä  kapuloille pohtimaan, mutta saatu myös kivoja onnistumisia. Pitää säännöllisesti tehdä, muttei liikaa, jotta ote pysyy kummallakin liikkeeseen!

Kaukot oli tänään huonoja, käskytettynä vissiin ihan ok, mutta kun hallilla illalla tehtiin ei tullut mitään. Jäätyi, mie hermostuin kun mitään ei tapahtunut, sen jälkeen ei tapahtunut enää mitään. Tekniikkakaan ei toiminut läheltä. En kuitenkaan vielä stressaa näitä liikaa, tehdään huomenna kotona ja muistutellaan miten niitten jalkojen piti olla missäkin vaihdossa.

Ja hirrrrveesti kokonaisuuksia ja koemaisuuttaa tehtävänä. Ehkä tää tästä, jos johokin kokeeseen päästäisin kesän aikana testailemaan, osataanko mitään.

Tulin jo useammalta suunnalta haastetuksi kertomaan suosikkikoirarotuja. Joten koetetaanpa sitten. Miulla on aika laaja maku rotujen suhteen ja enemmän pidän ehkä yksilöistä kun jostain tietystä rodusta. Oon vähän sillä linjoilla, että esim. paimenkoirista voisin hyvällä tuurilla saada itelleni sopivan tapauksen perehtymällä tarkasti tarjontaan lähes rodusta kuin rodusta. Ja sitten taas vaikka vinttikoirat miellyttävät ajatuksena miuta kovasti, en oo niihin oikein päässyt tutustumaan ja en osaa ihan sanoa, olisiko siellä oikeasti semmoisia tapauksia, millaisena itse ajattelen vinttarit.
Tässä siis ehkä juuri tämän hetkinen suosikkilista, mieli muuttuu varmaan huomiseen mennessä.

Ykkösenä ylläripylläri kelpie. Tällä hetkellä miulle sopivan oloinen rotu, miulla on koira, joka on arjessa helppo ja toimii harrastuksissa, ja tiedän vastaavia kivoja koiria paljon tästä rodusta. Voisin siis hyvin kuvitella, että seuraava koirakin olisi kelpie, jos vaan yhdistelmä terveydeltään, luonteeltaan ja ulkonäöltään olisi miun makuun. Rima on noussut kyllä, ja nyt hieman harmittaa tämän kevään kivat pentusuunnitelmat, jotka menee miulta vähän ohi suun, kun nyt miun elämään ei toinen kelpie mahtuisi. Ehkä niitä kivoja yhdistelmiä tulee myöhemmin sopivaan ajankohtaan :)

Ja sitten alkoikin ongelmat listauksen suhteen! Bordercollie oli nuorempana ihan miun suosikkirotu ja edelleen tiiän ihania bortsuja, mutta kuulopuheiden perusteella hyvän löytäminen alkaa olla haastavaa. Ehkä se kuitenkin saa sijan miun listalla, sillä Babe -elokuvan bcen jos miulle joku tarjoaisi, voisin olla huippuonnellinen! (Samalle sijalle voisi päätyä esim. holskut ja muita paimenia, valkkarit on tositosi lähellä sydäntä! Ominaisuuksiltaan tietty erilaisia, mutta samalla sijalla olkoot silti.)

Sitten miulla on pieni heikkokohta skotlanninhirvikoirille ja irlanninsusikoirille. Skotit miellyttävät silmää hieman irliksiä enemmän, mutta molemmat on kyllä hienoja ja majesteettisia molemmat.

Ja myös irlanninsetterit on upeita! Tiedän kauhean hauskoja ja kivoja tyyppejä rodusta. Itse jos tämmöisen ottaisin, tahtoisin kauniin ja vielä toimivan yksilön, saisi vissiin olla aika tarkkana mistä sellaista lähtisi hakemaan.

Viimeisenä mainitaan sitten afgaanit! Ehkä vähän samaa kuin aiemmissa, eli settereissä ja isoissa harmaissa, se näyttävyys. Afgaanitkin ihan vierasta maaperää, mutta voi kun ne osaa olla hienon näköisiä. Ja ajatuksena miusta turkin hoito olisi ihanaa, mutta luulen kyllä, että käytännössä suhtautuminen olisi hieman toinen...

Että jooo, ei oo ihan helppoa tälläinen listaus! Periaatteessa terrierit ei oo yhtään miun rotu, mutta on vaikka irlanniterrierit ja sitten sk kettuterrierit aika hienoja. Ja vaikka pk collie ei missään suhteessa tunnu omalta jutulta, tiedän niitäkin pari tosi upeeta. Noutajat voisivat hieman kiinnostaa, flätit ehkä eniten, mutta eipä tollereissa, labbiksissa ja kultsuissakaan mitään vikaa. Spanielitkin osaa olla aika symppiksen oloisia kavereita. Laaja on maku, mutta ehkä ulkopuolelle karsiutuvat pienet seurakoirarodut. Ja ylipäätään pienet koirat, ne ei vaan iske samalla tavalla kuin isommat. Vaikkakin tiedän myös suloisen chihun ja ihanan kääpiömäyräkoiran... :D

Elvillä on myös älyihanat sk collie ja aussie kamuina!

Haastan Nean jakamaan ajatuksensa, vapaa toteteutus niinku sovittiin ;)

Meillä oli viime viikolla kivoja kyläilijöitä :) Kerttu kävi yhden yön yli viihdyttämässä meitä ja Kiusa saapui sitten viikonloppuna. Kauhean helppoja yökyläläisiä kumpikin, ja Elvikin menee näiden kanssa niin helposti.

Kertun kyläillessä aurinko paistoi ja oli tarkoitus laittaa kuvia tänne blogiin, mutta kamera ja näin myös muistikortti on tällä hetkellä ihan muilla mailla. Palaillaan niihin sitten myöhemmin! Tässä kuitenkin kännykän otokset (hieman laatukin parantunut, kun ostin uuden puhelimen :D).

Hieman oli köllöttely matskua :D Ei nuo sisällä kyllä kovin kummoisia kukaan puuhannut, vaihtoi paikkaa sohvilta sängyille ja välillä lattialle :D

Nyt ollaan matkalla Lappeenrantaan, Elvin kesäloma alkaa! Tosin kesäloma tarkoittaa myös ahkeraa treeniä niin tokon kuin jäljenkin parissa. Ekaa koepaikkaa oon jo havitellut toukokuulle, toivotaan että mahutaan mukaan.

Treeniä treeniä! Kevätkin onneksi tulee, ja treenimotivaatio kasvaa kokoajan!

Ulkokentät on tosi surkeassa kunnossa, joten  ollaan pääasiassa tehty sisällä. Jotain pientä koetettu räpeltää myös ulkosalla, mutta ei oo oikein ollut olosuhteita. Lappeenrannassa meidän puiston kenttä oli jo kohtalainen, lunta pari hassua senttiä. Mutta nyt ollaan oltu Jyväskylässä ja ainankin täällä meidän vuorella tiet, mettäpolut ja jokaikinen kenttä ihan peilijäässä :(

Tunnari on edistynyt parhaiten, kun ollaan tehty aina silloin tällöin lenkeillä pelkästään sitä. Muut liikkeet nostattavat Elviä niin kovasti (se kyllä saa jo tunnarillekin kierrokset ylös, mutta eipä ole taustalla aiempien liikkeiden vauhtia...), että se ei vaan kykene keskittymään hommaan. Myös kotona ruokakuppipalkka on ollut huono juttu, Elvi oottaa palkkaa liikaa ja tekee ilman ajatusta silloin. Nyt ollaan siis tehty vaan tunnaria lenkin ohella/käyty ainoalla 3x3metrin kokoisella sulalla läntillä sitä tekemässä. Tekee huomattavasti paremmin kuin muun treenin ohella tai kotona olkkarissa. Toivotaan, että joskus saataisiin rakennettua tunnari, joka kestää myös vireen nousemisen ja näin muutkin liikkeet.

Kotona ollaan sitten höntsäilty tötsän kiertoa. Vaikeaa, merkki käskyllä menee makeesti merkillä, mutta oon opettanut sen sinne itsenäisesti pysähtymään ja uudessa liikeessä ei saisi. Kierrä käskyllä taas kiertää ensimmäisen vastaan tulevan kohteen, eli jomman kumman hypyn matkan varrelta tötsälle. Katsotaan mitä saadaan sohvalta käsin aikaan.

Myös jääviä ollaan tehty, vaikein on edelleen seisominen, usein istahtaa.Varsinkin vireen noustessa on erottelu vaikeampaa... Mutta paranee kokoajan jee!

Ollaan myös ohjattua tehty, mutta liike ei ihan toimi vielä olkkari koossa. Alkaa häsläämään kun kapulat niin lähekkäin ja suuremmalla todennäköisyydellä mokaa. Kisamitoissa toiminut yllättävän hyvin, joten palataan taas heti niihin kun on mahdollista :D

Paikallaolot toimii joo olkkarissa. Ehkä yksin häiriössä. Mutta se liikkuminen alkaa kun muita vieressä :( Tänään meillä kylässä Kerttu, tytöt sai tehä olohuoneessa istumisen ja Elvi heilutteli niitä jalkojaan. Makuun kanssa oon jo luovuttanut, se helpottuu niin paljon, miu näkösällä oleminen ei oo yhtään niin paha, mutta piiloistumiseen pitäisi jotain keksiä...

Kovasti tekisi mieli yrittää saada paikkaa huhtikuun lopun kokeeseen. Ei meillä varmaan ihan täysin pakka ole silloin kasassa, mutta liikkeet nyt kuitenkin jotenkuten toimivat ja välillä tosi hienostikin. Jos en saa itteäni niskasta kiinni, niin jää taas ilmoittamatta! Tosin paikkojen saaminenkaan ei näköjään helppoa, kaikki muutkin haluavat kisata nyt.

Ihan ei olla masennettu, vaikka edellisestä postauksesta niin voisi päätellä. Sunnuntaina käytiin tekemässä paikallaoloja lukuunottamatta hyvät tokot Kiitorekulla porukassa ja tänään Veeran, Pauliinan ja Leenan kanssa hallilla.

Elvi teki ensin hyviä jääviä, seisomisia koetti istua, mutta tuli onnistumisiakin, jee. Eikä tuntunut niin sekaisin olevalta, mitä se on joskus ollut!

Merkit oli hyviä, ruudut oli hyviä ja kesti käskytyksenkin, jes! Ihanaa, että ruutu tuntuu yhtä varmalta liikkeltä kuin voittajassakin, vaikka vielä kisamatkoilla pitääkin treenata liikettä paljon. Sitten kun kevät tulee ja kentät sulaa.... :)

Ohjatut hyviä, ekassa lähti ruutuun, mutta lopuissa onnistui hyvin!

Ja koska kaikki muu on ihan hyvin hanskassa, tehtiin myös tunnari joka ei tosiaan ole. Välillä Elvi tekee tosi hyviä ja keskittyneitä, nyt sillä oli ihan kokoajan täysin väärä mielentila liikkeeseen. En vaan tiedä miten saisin sitä laskemaan ennen tunnaria, nameja matkalle?

Paikallaolot myös huonoja, näytti ahdistuneelta istumisessa, lösähti maahan, kävin korjaamassa, istui ok loppuun. Makuussa pyöri alkuun, sitten rauhoittui (= ei liikuttanut kahden sekunnin välein itseään, vaan ehkä vain kymmenen....) Paikkamakuun aloitus oli miun odotusten vastainen parempi kuin aavistelin, hyvä! Pitää siihenkin saada kauheasti treeniä alle.

Treenien jälkeen heitettiin kiva lenkki Veeran ja Donin kanssa, Elvi oli huisin onnellisen näkönen kun sai rallatella vapaana parin viikon hihnalenkkeilyn jäljiltä. Itsellekin jäi hyvä mieli treeneistä, suunnittelen jo seuraavia... Treenataan siis silloin kun pystytään ja ollaan saman katon alla, koska varmasti nyt jo huhtikuussa tulee pätkiä jolloin näin ei ole. Silloin ne ajat voi käyttää reissun pohtimiseen ;)

© Miira I., kiitos! Tilasin tämmösen posen Miiralta yhellä lenkillä, ja sain mitä halusin (y)

Eipä meille koiran kanssa kummoisia kuulu. Tassu alkaa olemaan ok, mutta miulla motivaatio aikalailla kaikkeen ihan nollassa. Että tuskin mitään hirmu järkevää tullaan tekemäänkään. Kevään suunnitelmatkin hieman muuttuivat, joten treenaaminen jää luultavasti niin vähälle, ettei kokeisiin kehdata mennä. Ja sitten taas kesällä tuntuisi turhalta käydä tekemässä tuloksia, kun säännöt muuttuvat kuitenkin.

Uudet säännöt aiheuttavat taas tällä hetkellä ärsytystä. Ei siinä mitään, jos EVL olisi itelleni tuttu luokka ja been there done that -tyyppinen, siinä kohtaa uudet tuulet tekisivät varmasti ihan hyvää. Mutta kun ei ole, niin en olisi kaivannut yhtään lisää hankaluuksia sen korkkaamiseen. Tyhmää :(

Tällä hetkellä siis ajatukset lähinnä ihanassa menneessä reissussa ja toivottavasti tulevissa vastaavissa. Haluaisin reilaamaan, ja jos en pääse reilaamaan niin edes lyhyt reissu kiitos, olisi ihanaa! Nyt vaan kaikki riippuu niin useasta muuttujasta, että en oikein uskalla edes vielä haaveilla.
Ja silti käytän matkailuajatusten pyörittelyyn enemmän aikaa kun kouluhommiin tai vaikka koiran treenaamiseen, mitä kannattaisi tehdä nyt kun varmuudella samassa osoitteessa ollaan. Mutta eipä sitä kyllä kannata kummoisia tehdä ilman ajatustyötä, se on tähän mennessä todettu jo aika turhaksi treenimetodiksi. Jatkan siis interrail-kokemukisen googlailua.