Pitkäperjantai oli varmaan Elvin lempparipäivä aikoihin! Aamulla yhdeksältä agihallille, jossa kelpie pääsi muistelemaan agi juttuja Jossun kanssa. Elvi on kerran varvasmurtuman jälkeen päässyt aksaamaan, eli siis pienen kelpien mielestä aivan liian harvoin! Mie en ite enää maksa meidän treenimaksua, joten miulla ei oo oikeutta treenata hallissa, mutta onneksi on varaohjaajia, joiden mukaan voin Elviä tunkea.

Elvin huippuhetkiä agilityn parissa, vissiinkin viime kesältä?


Agilityn jälkeen Elvi lähti korkkaamaan kunnolla mökkeilykauden ja iltapäivällä kun pääsin itse paikalle, käytiin jäljestämässä. Matkalla mökille pysähdyin ja tallasin kaksi jälkeä, toinen noin 100 metriä, 4 esinettä ja toinen 250 metriä ja kuusi keppiä. Pääasiassa kestettiin jäljellä, ekalta löytyi kaikki, toisella jäljellä muuten ihan erinomaista menoa, kulmat oli ihan nappisuorituksia, en oo ikinä nähnyt Elvin oikeesti suorittavan kulmaa asiallisesti, mutta nyt onnistui molemmat! Yhdelle suoralle jäi kuitenkin kaksi keppiä, siinä kohtaa en tiedä missä oltiin, mutta viimoiselle suoralle lähdettiin kuitenkin ihan oikeasta kohtaa kulmasta ja sieltä löytyi lopun kaksi tikkua. Myös tokan jäljen jana onnistui, ekalla ei ollut niin asiallinen. Lauantaina jatkuu!

Lauantaiaamuna pienet pihatokot, tehtiin kaukoja (s-i toimi loistavasti, s-m ei), seuraamispätkiä (pitkää suoraa, askeleet, juoksussa käännökset, kaikki hyviä! Juostessa jää vähän taakse, mikä on varmaan oikeampi paikka seurata, käännöksissä vielä matkaa erinomaisiksi, mutta kontakti kesti ja askeleet oli kivat!). Tunnaria useampi toisto, ihan ok, ei ota suuhun, mutta menee suu auki kapuloille. Toi oikeat!
Loppuun 5min piilopaikkis, alkuun kaksi pyllyn pyöritystä, sitten lopetin vahtimisen. Oli vaihtanut lonkalleen, kun tulin takaisin, mutta muuten pysynyt ihan paikallaan viivan takana. Paaaljon kehuja ja pallon heittelyä.

Iltapäivästä lähdettiin mökille, tallasin jäljen, kolme kulmaa, pituutta noin 200 metriä? Ihan jees, kepit nousi ja kulmat oli hyviä, mutta jotenkin epävarmempi meno kuin perjantaina. Miun mielestä oli helpompi kuin eilisen, mutta ihmeellistä haahuilua aina suorilla. Jana oli hyvä!

Sunnutaina aamulla kävin itse kannustamassa tuttuja näyttelykehän laidalla, iltapäivästä mökille. Tehtiin esineruutua, koira näki esineiden viemisen, irtosi ihan loppuun asti (n. 40? metriä), toi kaksi tosi makeasti. Välissä tarkensi mitaliin, mutta en saanut tuomaan sitä esinettä. Käytiin sitten yhdessä poimimassa, tuli käteen asti vaikka ällötti. Ja illan aikana Elvi ansaitsi täydet pisteet ja papukaija merkin, mökillä oli sukulaislapsia jotka halusivat tietysti tutustua Elviin lähemmin ja Elviä ei voisi vähempää kiinnostaa. Väisti itse lasten tullessa, mutta malttoi rauhoittua vaikka ahdisti ja ällötti. Ja kun lapset unohti koiran ja keskityttiin leikkimään yhdessä, oli Elvi ihan rennosti mukana touhuamassa. Ja parastahan oli, kun pienet kädet työnsivät ruokaa suuhun pöydän kummaltakin laidalta :D

Viikonloppuna mätsäröitiin Jossun ja Ruutin kanssa, lauantaina Imatralla Etelä-Karjalan belgien mätsäri. Elvi esiintyi eliittiluokassa, ihan ok suoritus. SIN3 tulokseksi. Pyysin kehän jälkeen vielä tuomarin käsittelemään, heti kehänauhojen ulkopuolella rennompi ja rauhallisempi. Kotona taidettiin puuhata vielä pikkutokoiluja, paikkamakuu oli ainankin illan ohjelmistossa olohuoneessa.

Sunnuntaina aamusta oltiin kannustamassa Pinjaa ja Jillaa agiradoilla, onnea nollasta ja voitoista! Käytiin sen jälkeen kävelemässä Mattilassa, mistä suunnattiin Saimaan Pelastuskoirien mätsäriin Starkin pihalle. Sää oli ihan kamala, kylmä ja vettä satoi, mutta Elvi esiintyi ihan melkein asiallisesti vaikka tuomari ällöttikin. Palkinnot jäivät tällä kertaa saamatta, mutta sitä tarvittavaa treeniä saatiin.

Maanantaina aamulla käytiin lenkillä Mirkan ja poikien kanssa. Elvi ei ollut aluksi kovin innostunut uudesta kaverista Kurusta, mutta kun pääsivät juoksemaan metsässä, Elvi jopa kehtasi juosta muutaman pätkän poikien kanssa. Tehtiin pihalla vielä pikkutokot Mirkan liikkuroimana, Elville neljä tunnaria, ekat huonoja, toiset parempia. Ja seuruusta askeleita (oikea ja vasen tosi hyviä, peruutus huono!) sekä käännöksiä (pitäisi opetella kävelemään...). Kivoja pätkiä muuten.
Illalla vielä omalla pihalla paikkamakuu, kesto reilu minuutin. Ensimmäisen viiden sekunnin aikana vaihteli painoa takaosalla puolelta toiselle, sen jälkeen minuutin kohdalla korjasi pariin kertaan, muuten tosi rauhallinen ja levollinen! Tehtiin myös tunnaria, neljä toistoa, kaikki erinomaisia! Seuruussa käännöksiä (ei kummoisia), sekä pitkää suoraa, missä kontakti kesti yllättävän hyvin! Taidettiin myös ottaa kapulalla sivulle tuloja, Elville oli äärettömän vaikea ymmärtää palauttaa kapulaa oikein kun palautus suunta oli miun selän takaa. Se meni jatkuvasti oikealle puolelle nenä vastakkaiseen suuntaan (eli periaatteessa juuri niinkuin se palauttaa kun tulee "oikeasta" suunnasta), eikä oikeanlaista meinattu saada aikaiseksi. Onneksi kokeessa
kapula tulee vaan sieltä edestä päin, ei ihan koira hämmenny.

Tiistaina päivä alkoi treeneillä Nean ja Riinan kanssa. Ohjaajalla oli huono päivä ja ei sujunut, mutta tunnarit onnistui jee päivän paras juttu! Ekaksi taidettiin tehdä ruutuun päin seuraamisia Nean häiriköidessä, koira selkeesti tajunnut jotain, eikä ollut heti tilaisuuden tultua syöksymässä ruutuun. Taidettiin tähän väliin tehdä epätoimivaa merkkiä joka hetken päästä melkein toimikin. Sitten oli ruutua, pitää muistaa palkata siitä mitä haluan, ja treenata joskus vaikka loppuosaa. Ruudun jälkeen taidettiin tehdä kaukoja, joita sillä hetkellä inhosin yhtä paljon kun paikkamakuuta. (tosin en enää nyt, sillä ne oli ihan kivoja illalla kotona!) Seiso-istu vaihdossa Elvi saattaa jopa peruuttaa, tai ainankin pompauttaa pyllyn istuessa taaksepäin. Seisomaan noustessa tulee etupainoiseksi ja pitkäksi. Mutta ehkä nää joskus tästä, pitää treenata useasti ja palkata vain niistä oikeanlaisista vaihdoista. Loppuun vielä tunnarit, kaksi kasaa ja ehkä neljä toistoa? Kaikilla rauhallinen (pitää opettaa ravaamaan kapuloille!) ja kävi kapulat asiallisesti läpi, yllätyin yhdestä suorituksesta minne se syöksyessään potkaisi oikean pois rivistä ja kävi useampaan kertaan väärät läpi, eikä alkanut lähmimään vaan haisteli ja löysi oman rivistä lähteneen, jee! Tehtiin vielä paikkamakuu, ihan ok, pyöritti pyllyä jonkun verran.

Keskiviikkona tokoiltiin kameran kanssa, höntsäiltiin vaan. Ruutuun lähetyksiä, ihan jees. Ja meni jopa kerran maahan käskystä, todistusaineistoa alla! Seuraamispätkä, kontakti kesti kokoajan ja muutenkin ihan kivaa! Onhan sen paikka joo edessä ja eihän se mitään hajurakoa pidä, mutta ei haittaa! Tehtiin myös hmm... hyppynoutoa! Hieno kuva tulikin, ja liikekin onnistui ;D Loppuun tunnari, ei kameraa todistamassa, mutta oikeita tuli ja hyviä toistoja, jes! Kiitos Nealle kuvista, joudut höntsäilemään toistekin ;D

Tiistaina touhuttiin tokon parissa, en tiiä mieltä oon. Häiriötreeniä oli lisää, agikäskyt herpaannuttaa koiraa pahemman kerran, mutta kyllä se skarppaa kun oon ite tarpeeksi mukana ja ajatuksella.
Tehtiin kaukoja, aika huonoja. Takapalkalla, Nea naksautteli. Lisää treeniä kotona ja pakko pitää kiinni kriteeristä. Myös metallinoutoa, oli koemaisena, Elvi rumasti varasti kapulalle. Pari kertaa uudestaan, viimeisellä jaksoi tsempata ja pitää pyllyn maassa ennen lupaa. Eipä tälläistäkään ongelmaa ole ennen ollut, huppista. Onneksi kapula tuli hienosti takaisin päin, jee!
Myös tunnaria hiottiin, kahden kasan välillä. Alkuun näpsi, mutta toistojen myötä väheni ja kaksi viimeistä oli jo melkein tunnarin näköisiä! Loppuun paikkamakuita, saman oloisia kuin maanantaina, tylsäää!

Keskiviikon ohjelmistoon kuului aamulenkin tunnarit, tehtiin metsässä, kolme kasaa ja lähettelyä kasalta toiselle, jokaiselle kolmesti. Kahdella ensimmäisellä maisteli enemmän, loppua kohti paransi, jotkut kerrat ihan ilman hampaita, osalla maistoi yhtä, mutta huomattavasti parempia kuin maanantaina.
Kotona tehtiin vielä noin 4 minuutin piilopaikkis, en huomannut liikkumista, mutta en sitä jatkuvasti vahtinut.
Iltapäivällä vielä lenkkeilyä Nean ja koirien kanssa, kuvailtiin koiria kun sää oli kiva ja sain raahattua sen kameran mukana.

Torstaina reipas aamun aloitus ja heti ysiltä tokoilemaan. Elvi teki avon koemaisesti läpi, ihan jees. Seisominen ei toiminut, lähti perään ja kaikessa muussa pientä tekemistä, josko sitä joskus jaksaisi. Tehtiin luoksaria erikseen, Elvi juoksi miun ja Nean välillä. Stopit ihan hyviä, jarruttaa heti käskystä mutta ei se kun seinään pysähdy. Enkä tiiä haittaako, oon ihan tyytyväinen nyt tuohon. Ja tunnaria, kolme kasaa, jokaiselle kaksi(?) kertaa. Kaikki oli melko hyviä, parissa napsaisi yhtä, mutta meni rauhassa ja jopa tsekkasi kapuloita, jee! Paikkamakuita kaksi, ekassa vahdin tiukemmin, pylly pyöri, tokassa Sabin ja pallon häiriköimänä päätyi piiloon, palautin ja makasi lopun ihan ok. Saa maata vielä iltapäivällä varmaankin pihalla yhden makuun. Päädyttiin taas lenkille (= laahustamaan Rutolaan), ihana kevät sää, pitää ottaa kaikki ilo irti!

Perjantainakin aamulenkiltä tokoilemaan meijän kentälle. Aluksi nopeita perusasentoja, oli tosi hyviä, jee! Pitää jatkaa tällä linjalla ja palkata ne nopsat vaan. Pieniä seuraamispätkiä, ekat hyviä ja palkkautui kehuilla kivasti, mutta sitten menikin pieleen kun kentän poikki päätti oikaista kettu. Elvi meinasi lähteä perään, erittäin rumalla karjaisulla kääntyi takaisin, mutta jäi siihen pöhinä tilaan ja piti ottaa pientä taukoa. Heiteltiin palloa ja tehtiin temppuja, ja hetkisen päästä koira taas rentona ja jatkettiin puuhailua. Tehtiin sitä seisomista, pyörin ympärillä ja kävelin yli jne. Pari kertaa meinasi lähteä perään, mutta ymmärsi kyllä pian, että paikallaan kuuluisi nököttää ja teki sitten hyvin. Sen jälkeen tehtiin luoksarin stoppeja kierroilla, pysähtyi lähellä hyvin, kauemmaksi stopattuna valui. Suoralla pätkällä jätin kerran taakse palkan, oli ok ja sitten kerran niin että heitin, sekin hyvä.

Elvi teki paikkamakuun tunnarin rakentelun aikana, ihan ok makasi. Hieman liikuttelua, mutta ei ollenkaan niin paljon, mitä on ollut Riinan kanssa maatessa. Tunnarit sujui kivasti! Kaksi kasaa ja kummallekin kaksi toistoa, kolmannella otti väärän suuhunsa, mistä pyysin pois ja lähetin uusiksi. Uudella yrittämällä hienosti etsi oman. Selkeästi parempaa nenänkäyttöä kun menee ravilla kapuloille kuin laukatessa. Loppuun päätin vielä käydä viemässä kentän päätyyn esineet etsittäväksi, mutta tyhmä kun olin en tajunnut, että ketun hajut sekotti kokonaan koiran. Ei tullut esineitä, kulki karvat pystyssä ketun jäljillä. Jätettiin siis siihen, takapihalle kävin yhden esineen viemässä mikä nousi ihan hyvin ja tuli jopa sivulle asti.

Iltapäivällä käytiin lenkkeilemässä Donin, Veeran ja Miiran kanssa, hauskaa oli nähä! Kiitos taas Miira upeista kuvista, en saa silmiäni irti parhaimmista!

Eilen puuhattiin kaikenlaista, aamulla käytiin kannustamassa Jilla-mamaa agilityssa ja tytöt kävi vähän  yhdellä metstätiellä spurttaamassa. Muuten muistuteltiin mieleen, miten sitä isossa koiraporukassa käyttäydyttiinkään ja ollaan välittämättä muitten rähinöistä. Agilitya ei onneksi ole isompi ikävä miulla ainankaan, koira oli kyllä kurvaamassa suorittamaan rataa, mutta ehkä taas joskus lainaohjaajan kanssa. Mie en näe järkeväksi meidän höntsäagista silloin tällöin maksaa järkyttävän isoja treenimaksuja, joten olen siis itse agilityttä. Eikä edes haittaa!

Agihallilta jatkettiin matkaa Joutsenoon match showhun, missä vietettiinkin koko iltapäivä. Koiria oli älyttömästi, Elvi numerolla 49, joten odoteltavaa oli. Käytiin heittämässä lenkkiä läheisessä metsässä ja sitten pienesti tokoilemassa tyhjällä parkkipaikalla. Tehtiin seuruun askelia (kaikki aika ok! Peruutuksessa hiottavaa, mutta sen voisi esittää jo kokeessa), paikallaan käännöksiä (ihan hyviä nekin, miulle riittää) ja pieniä seuruupätkiä. Kontakti kesti kivasti pätkillä, jee! Asenne ei ollut ihan niin täydellinen kun olisin halunnut, mutta toimi hyvin. Loppuun vielä paikkamakuu, menin auton taakse piiloon. Ahnehdin, joten pituus reilu 4min. Heti aluksi meni lonkalleen, ja 3min kohdilla oli levoton, rauhoittui taas ennen kuin palkkasin. Oon ihan tyytyväinen, harmittaa tietysti vähän kun on niin tyhmä itse ja ei pikkuhiljaa malta pidennellä aikoja, mutta ehkä tämä tästä. ei näyttänyt siltä että nousisi/edes harkitsisi sellaista. Mutta eipä ollut muita koiria ympärillä.

Tänään sitten reippaasti aamulenkillä ennen kahdeksaa pienet metsätokot, sisälsi pikkuseuruita ja taisi olla kaukoja? Ei mitään kovin järkevää, kuhan hömpöteltiin kun Elvi löysi ihania käpyjä. Iltapäivällä uudestaan asian pariin Nean kanssa, Elvi teki häiriökontaktia, mikä oli melkein hyvää! Ruoka on liian paha, samoin kuin kaikki Elvin lempijutut, mutta se kuitenkin yritti hienosti.
Seuraavana katastrofaalinen tunnari, ekana vähän koemainen, söi kaikki läpi, valitsi oman ja palautti kivasti. Sitten en muista enää mitä tehtiin, käytiin kaikki variaatiot läpi miten tunnaria voisi treenata ja mikään ei toiminut. Hauska liike siis. Kenellekään ideoita meidän tunnariin? Elvi siis osaa(?) etsiä omansa, mutta usein käy suullaan näpsimässä kaikki läpi ennen valikoimista. Tänään ei kyllä haistellutkaan sitten enää pätkän vertaa ja toi sen minkä huvitti, mutta yleensä se oma on sieltä saatu tulemaan. Viime syksynä tehtiin paljon toistoja (vissiin kuitenkin liian vähän....) ja vähän saatiin ehkä edistystä tapahtumaan. Ehkä oli liian radikaalia odottaa, että tauon jälkeen kaikki onnistuisi, mutta ahdistusta silti liikkeestä ilmassa.
Tehtiin sen jälkeen hauskoja stoppeja, seisomisia ja maahan menoja. Elvi kiersi tötsää ja Nea naksautteli. Kumpiakin muutamat, teki sievästi ja kivasti jee!
Pienen huilitauon jälkeen paikkamakuu kahdesti, ajoista ei havaintoa, ei  pitkiä. Ekalla olin piilossa, tokalla näkyvissä ja pylly pyörii koiralla molemmissa... Levotonta painon siirtelyä takajaloilla, ärsyttävää. Aattelin, että katsellaan nyt suunnittelut kokeet toukokuussa, ja sen jälkeen jos asiaan puuttuisi jotenkin. En tiiä miten uskallan huomauttaa/korjata, en tahdo tästä liikkeestä yhtään isompaa ongelmaa kuin mitä se nyt on.

Tylsää tokoilua luvassa myös huomenna, jee. Pahoittelen kuvattomuutta, koetan huomenna vaikka raahata kameran mukaan ja saada jotain väriä tännekin :D

Pienenä uuden vuoden lupauksena lupasin meijän blogin muuttuvan enemmän treeniblogimaiseen muotoon, mutta saa nähdä mitä tästä tulee! En rakasta analysointeja, enkä ole hyvä suunnittelemaan/pohtimaan mitään, treenit menee aina vähän enemmän fiiliksellä kun ajatuksella, mutta koetetaan parantaa tapoja ja edistyä asioissa!

Tänään ensimmäisen kotipäivän kunniaksi aloitettiin aamu ihan vaan pihatokoilulla. Tehtiin sivulle tuloja alkuun leikkihetken jälkeen, hitaita oli. Koetin tässä treenissä pitää ajatuksen mukana, ja palkata vain niistä nopeista, mutta alkuun kun niitä nopeita ei vaan tullut! Sain sitten nopeutta vähän mukaan nami/lelu kädessä kiepsauttamalla sivulle ja naksauteltua niitä onnistuneita. Jätettiin ne siihen, ja jatkettiin ihan pienillä seuraamisilla. Peruskivoja, kontakti kesti yhtä perusasennossa tapahtunutta pudotusta lukuunottamatt (jonka korjasi huomautuksesta!). Elvi saalisti palloa innoissaan palkaksi.

Leikittiin hetki, minkä jälkeen 10 sekunnin piilopaikkis. Vaihto takaosalla painoa heti kun olin piilossa puskan takana (näkyi läpi), palkkasin silti. Seuraavana kaukot pienellä välimatkalla, tehtiin mis ja vapautus pallolle (tosi hyvät!) sekä misi joka hyvä sekin ja taakse pallolle vapaaksi jee! Loppuun toinen piilopaikkis, 30 sekuntia ja parempi, ei liikuskellut. Paljon namia palkaksi.

Iltapäivällä käytiin Nean ja Suvin ja koirien kanssa höntsäilemässä Mattilassa, mistä jatkettiin vielä Nean kanssa maleksimaan Rutolaan ja tehtiin siellä esineruutua. Elvi katseli ekaksi kun Riina teki, näki kun Nea vei esineitä ja haki kaksi hienosti! Palautukset ei toimineet, ootin tokalla kerralla parempaa mutta sylki jalkoihin, ei haittaa kun esineet tuli paremmin kun viime vuonna milloinkaan! Ei jäänyt puoleen väliin aluetta syömään ruohoa niin kuin on tupannut tekemään vaan eteni, jos ei ihan takarajalle asti niin reilusti yli puolen välin ja puuhaili oikeasti esineitten löytymisen eteen! Jee, millon lisää?

Nyt on väsynyt koira, paluu arkeen jatkuu huomenna ;)

Crufts on nyt koettu ja nähty, toiselle vierailulle tuskin on tarvetta (paitsi sitten kun meidän huisi tiimi lähtee kisaamaan flyballissa vieraille maille). Yksi vapaapäivä siis sattui juuri Cruftsin kanssa samoihin aikoihin, joten kävin ostamassa junaliput ja torstaina 6.3. lähdin aamulla aikaiseen kohti koiranäyttelyä. Pitkä ostoslista ja suuret ennakko-odotukset olivat mukana. Matka sujui tosi kätevästi Cambridgesta Birminghamiin, vaihto tapahtui Lontoossa mistä vajaa kahden tunnin junailu kohteeseen. Jäin kyydistä asemalla, josta läpi kävelemällä saavuin messuhalliin. Jonoja ei ollut käytännössä minnekään, ihmisiäkään ei niin paljon kun kuvittelin. Ehkä arkipäivä verottanut porukkaa jonkun verran. Sisäänpääsylipuista ihan törkyhinta, 18 puntaa.

Paikallahan siis torstaina oli paimenet ja työkoirat, eli kaikista mielenkiintoisimmat. Kehiä en kuitenkaan kovin tiiviisti seurannut (kelpiet puuttuivat!), bordercollieista katselin nuoret(?) nartut ja sitten hieman pk collieita, sakemanneja ja belggareita koettan järkyttää itseäni kammottavilla koirilla, joita Cruftsin on mainostettu olevan täynnä. Kohtaamatta jäivät, yhtään oikeasti järkyttävän näköistä ja oloista koiraa en onneksi löytänyt. Olihan sakemannin selät laskevia ja osa belggareista lyhytrunkoisia, samoin kuin pari tosi pörröiseksi harjattua collieta käveli vastaan, mutta yhtään sairaan näköistä koiraa en nähnyt. Ehkä olin vaan vääränä päivänä ja skippasin ne ylijalostuksen tuotteet onnellisesti.

Bordercolliet olivat tosi näpsäköitä ja kivan oloisia (löysin useamman sellaisen miun "oikean" bordercollien näköisen, mitä harvemmin Suomessa kehää seuraillessa käy!)

Ei haitannu pitää taukoa sylissä, jostakin syystä oletin että meno olisi "älä koske tämän karvat on aseteltu viivottimella" -tyylistä. Myöskään esittäjät eivät olleet sen kummemmin pukeutuneet kuin tavallisessa kehässä Suomessakaan, osa jopa huolettomammin mitä itse kehään menisin (verkkarit ja verkkatakki).

Parasta antia Cruftsissa oli Areenan ohjelmat. Kävin seuraamassa koiratanssin freestylen Englannin finaalia (?) ja esitykset oli ihan huippuja! Suosikki oli supersymppis beagle, joka taisi saadakin tosi hyvät pisteet.


Kattelin myös hieman agilitya (large team final ja rescue koira aksaa!) ja päivän kohokohtana flyball! Oli makeeta nähdä taitavia joukkueita ja vauhdikkaita suorituksia. Suurimmat erot esim. meidän tekemiseen oli hurja vauhti ja onnistuneet (= treenatut) vaihdot. Pieninä yksityiskohtina myös koirien ranteiden teippaus (Elvi epäonninen ainankin tarttee... :D), painot laatikoilla (koira tulee siis tosi lujaa!) ja mielettömät kannustusjoukot yleisössä!

Isoin yllätys (kovaan vauhtiin olin kerennyt jo asennoitua ja sitä odotin näkeväni) oli se, miten paljon virheitä laatikolta takaisinpäin tultaessa tapahtui, tosi moni ohitti ensimmäisen hypyn kun pallo kimposi hieman laatikon sivuun. Elvi on ainankin joutunut treenaamaan tälläisiä, ja joutuu treenaamaan tulevaisuudessakin, varmasti vaikein paikka koko suorituksessa. Ajattelin siis aiemmin, että tämän tason kisakoirat eivät enää mokailisi, mutta varmaan valehtelematta lähes jokaisessa kisassa jonkinlainen kämmi tapahtui.
Juttelin myös vieressä istuneen brittinaisen kanssa, ja hän kertoili että flyball on todella suosittua Briteissä. Viikonlopun turnauksissa joissa useampi kilpailu yhdessä, paljon joukkueita ja useita mahdollisuuksia treenata lajia. Suomeenkin kelpaisi, kiitos?

Oheisohjelman lisäksi myös ostoksia onnistuin tekemään (yllättävän vähän, pienellä budjetilla ei kauhean suuria ostoksia tehty...). Shoppailijan paratiisi, useampi halli täynnä erilaisia kojuja ja tavaroita. Kiertelin ja hypistelin kaikenlaista, mukaan lähti sitten pari tuliasita, muttei sen kummempia. Kovasti suunnittelin ostavani koiran anatomiasta kertovan kirjan sekä yhden dvd-sarjan, mutta kummallakin oli liikaa hintaa (ja painoa, Suomeen lähtevä matkalaukku jo varmaan nyt ylipainoinen!). Ja meinasin ostaa Elville Julius K9-valjaat tarralla "FBI", Elvin on pakko saada sellaset.

Viimoisten shoppailujen jälkeen lähdin jo kulkemaan juna-asemalle päin. En jäänyt seuraamaan ryhmäkehiä vaikka ne varmaan kokemuksia olisikin olleet, halusin ajoissa omaan sänkyyn. Lopulliset mietteet Cruftsista siis pääasiassa positiiviset, luulin näkeväni koiranäyttelyiden pahimman ääripään, mutta "shokeeravin" asia jonka kohtasin oli tämä:

Kaikki oli siis vähän isompaa kuin Suomessa, mutta eipä tuo mitään mieletöntä vau-fiilistä herättänyt, koiranäyttely siinä missä muutkin. Koiria toki paljon, ihmisiäkin myös, samoin kuin tuota upeaa ohjeisohjelmaa ja ostettavaa, mutta olin lennokkaissa kuvitelmissani ajatellut jollakin tavoin kokemuksen enemmän mieleenpainuvaksi. Vaikka kyllä tätä nytkin ihan mielelläni muistelen, kiva kokemus!

           

                                            Hyvää syntymäpäivää maailman paras Elvi! <3