Miiraa kiittäen, sikamakeita kuvia tän päivän kuvausreissulta!

Voivoi lähestyy. Ollaan treenailtu aika vähän ja nautittu kesästä sekä lomasta, mutta jotain tehty kuitenkin!

Liikkeet katsasteltu kahteen kertaan läpi, ekalla kerralla yksinään ja toisella personal trainer Nean kanssa, joka sanoi että jos tyhmiä nollia ei olisi tullut ja paikkamakuu olisi toiminut niin ykkönen olisi tullut ;)

Paikkamakuusta tosiaan ei oo sen enempää kerrottavaa kuin aiemminkaan, pylly saattaa pyöriä ja mitä enemmän häiriötä sitä huonommin kestää rauhallisena. Ärsyttävä liike, edelleen. En tunnu ees ehtivän lyhyiden paikkisten aikana palkkaamaan paikallaanolosta, kun eka tassun siirto/takaosan heilutus tapahtuu sillä samalla sekunnilla on käännyn. Ja koska olen laiska huono ihminen en jaksa aloittaa ihan alusta. Pohditaan tätä lisää, niin kauan kun kestää niin riittää. Kunhan ei tuu eteenpäin. Eikä pidä ääntä.

Seuraamisessa kontakti välillä ok, välillä surkea. Askeleet ihan ok ja käännökset myös, jos ite otan huomioon tulevat tapahtumat ja muistan vihjaista koiralle ennen kuin kävelen päälle. Pitkä matka vielä hyviin ja varmoihin suorituksiin. Juoksussa ei oo niin tiivis kuin muuten, hitaassa ihan hyvä. Paikallaan käännöksiä voisi tehdä enemmän.

Liikkeestä istuminen ollut ihan ok, viime treenissä super huono. Ei vaan osannut. Tehnyt tosi hyvin tähän asti, mutta ei näköjään osaa. Lisää treeniä, mutta tää saadaan varmasti kuntoon. Voisi ehkä myös joskus ylläpitää muita jääviä...

Luoksetulo on välillä kelvollinen, välillä surkea. Joskus seisahtuu, joskus ei. Maahan menee paremmin, ei se heittäydy, mutta ei kyllä tartteekaan. Viimoisen pätkän vauhti välillä liian hidas, rikkoo raville liian ajoissa.

Ruutu on ollut hyvä! Pakko koputtaa puuta. Elvi on näiden neljän vuoden seisomisten jälkeen ymmärtänyt kohtuullisen hyvin, että sinne voi käydä maahan jos niin sanotaan, ja suhteellisen hyvin kestänytkin. Jos mie teen hämyjä, voi se varastaa, mutta liikkeenohjaaja ei oo haitannut. Sivulletulon tahtoisin ite vähän paremmaksi, jää vähän seilailemaan.

Hyppynouto on hyvä! Pitäisi treenata ehkä vinoilla heitoilla, mutta kun oon niin pro heittäjä ni eihän sitä tarvii ;D

Metallinoudossa ällöttää vieraskapula. Mitä kuolasempi, sitä kamalampi. Vapaaehtoiset kapulan kuolaajat, treeniseuraksi?

Tunnari on toiminut koemaisena paremmin ja varmemmin kuin muuten. Menee vähän häsläten kapuloille, mutta ei rouskuta läpi muita. Palautuksessa pureskelee.

Kaukot on olleet kohtuulliset myös. Paljon pitää hioa vielä, mutta pisteitä tulisi! Etenemistä suurempi ongelma on ollut jäätyminen, ihan sama mitä käsken, asento ei vaihdu. Takapalkalla siis varsinkin, muuten kohtuullisesti tekee vaihdot.

Kokeeseen ollaan menossa, luultavasti 19.8. jos saadaan paikka. Jännittää, mutta tahon käydä nyt kun vielä on auto käytössä ja aikaa. Ykköstä ei mennä hakemaan, mutta jos saataisin hyvä koekäynti olisin tosi onnellinen! Toivon, että kivat liikkeet vähän purkaisi Elvin koekoomaa, mutta se jää nähtäväksi.

Muuten tosiaan ollaan nautiskeltu kesästä, lenkkeilty erilaisissa porukoissa, tässä kuvia viimeisimmältä kelpielenkiltä! Kiitos Miira jälleen kuvista!

Äiti on ostanut itselleen jo valmiiksi Elvin korvikkeen, kun meillä on muutto edessä syksymmällä. Tätä mieltä Elvi on tunkeilijasta.



Tässä vielä pari kuvaa vara-Elvistä. Kakkoskelpien paikan täällä talossa siis ottaa tälläinen otus, pitkä nenä niinkuin Elvillä, samoin löytyy pörröinen häntä kummaltakin. Katse kuulemma kuvastaa Elvin luonnetta, vaikka silmät onkin väärän väriset.

Päivitellään taas hieman, treenejä en osaa purkaa läpi, enää ei muista!

Viime viikon sunnuntaina matkustettiin Paulan kyydillä Heinolaan tokokokeeseen. Jännitti taas vähän liikaa, mutta hengissä selvittiin! Kotiin tultiin koularin kanssa.

Koepaikalla saatiin venailla aika pitkään, Elvi oli häkissä odottelemassa omaa vuoroaan. Vähän ennen paikkamakuuta käytiin tekemässä luoksarin stoppeja ja liikkeestä seisomisia, josko ne vaikka olisi onnistuneet kehässäkin. Juoksutarkastus tehtiin kivasti ennen ensimmäisen puolikkaan paikkamakuuta, sai rauhassa toipua. Tuomarina oli tosiaan Salme Mujunen, jonka kehään toivottavasti eksytään uudestaankin.

Yhteensä pisteitä siis 190,5, KP ja AVO1 kotiin kakkossijalla. Elvi olisi voinut tehdä paljon paremmin ja kivemmalla vireellä, mutta noh. Eipä näy laamailu pisteissä, vaikka sitä oli.

Paikkamakuu 10 pelotti, itketti ja ahisti, kiva harrastus. Ei mennyt ekalla maahan, oli liikuttanut etutassua ja kolme kertaa tehnyt takapuolella painonvaihteluja, ei muuta, jee!
Seuraaminen 9 alkoi tosi hyvin ja kerkesin jo luulla, että tää koe sujuisi kivemmissa merkeissä kuin viimesimmät. Ekan täyskäännöksen jälkeen tapahtui kuitenkin jotain, Elvi jäi haahuamaan takaviistoon, paranteli aina juoksuun siirtyessä (vaikka silloinkin paikka oli ihan kamala), mutta aika kamalaa
Liikkeestä maahan 9,5 ihan jees, tuomari toivoi parempaa valmistelevaa osuutta
Luoksetulo 8,5 oli aika surkea, valui eteenpäin ja tuli ravilla takaisin päin. Olisi se voinut olla joo vielä huonompi, mutta ei missään nimessä hyvä tai pisteiden arvoinen.
Liikkeestä seisominen 10
Noutaminen 9 korjasi otetta kerran ja pylly nousi maasta kun irrotti kapulasta.
Kaukot 10 aika vahva vartaloapu ekaan vaihtoon ja toinen maahanmeno oli aika hidas
Hyppy 10
Kokonaisvaikutelma 10


Nyt siis nenä voittajaa kohti, sormet ja varpaat ristiin, että kivat liikkeet tuo vähän potkua koesuoritukseen (haluaisiko joku liikkuri aloittaa voittajan vaikka ruudulla joskus, jookos?). Treenattu ollaan istumisia, välillä istuu välillä ei. Kaukot toiminut takapalkalla, liikuttaa toista takajalkaa pari senttiä, mutta ei etene ja aattelee taaksepäin. Ilman takapalkkaa toimii vähän huonommin, en kyllä oo edes yhtään pidemmästä matkasta testannut. Ruutu ollut ihan jees, tunnarikin toiminut kohtalaisesti. Välillä rouskuttaa muut kapulat läpi tosi törkeesti, välillä haistelee vaan nätisti. Viimeeksi tehtiin korkeassa nurmikossa, aattelin, että joutuisi käyttämään nenäänsä mut ei se mitään sellasta tehnyt, maisteli vielä tarmokkaammin kun edellisen päivän hiekkakenttätreeneissä.

Tänään käytiin Elvin elämän ekaa kertaa fyssarilla. Jännitti kauheasti miten väärin tuo itseään käyttää noitten vammojen takia, mutta nyt voi huokasta helpotuksesta. Pientä eroa oli oikealla ja vasemmalla takajalalla, mutta fyssari mainitsi, että havaittava ero selittyisi esimerkiksi agilitykoiralla ponnistusjalalla, eli ei vakavaa. Hitaassa liikkeessä kuulemma näki, että hieman eri tavalla rikkinäinen jalka toimii ja takapotku ei oo niin voimakas mitä se voisi olla, kun välttelee ääriasentoa, mutta lihaksistossa tämä ei näkynyt juurikaan. Lavoilta molemmilta puolilta hieman jumissa, tokopuoli pikkiriikkisen enemmän. Selässä yksi vähän aliliikkuva(?) kohta, jonka parantamiseen saatiin ohjeita, päästään jumppaamaan. Takajalkojen pohkeet hieman jumissa, terveessä jalassa reidessä hieman enemmän jumia, mutta kuulemma puolien vaihtelu normaalia myös terveillä koirilla, Elvillä nyt luultavasti johtuu tuosta polvivammasta, varoo sitä toista jalkaa hieman. Tsekkauksen perusteella siis yllättävän hyvässä kunnossa, ei vakavaa ongelmaa missään ja jumit aukenevia. Jäi kiva mieli, Elvikin alistui kohtaloonsa hierottavana (vaikka välillä koettikin ängetä ylös) ja jossain kohtaa jopa silmät alkoivat mennä kiinni. Joskus mennään uudestaan, mutta toivottavasti elellään yhtä vähin jumein jatkossakin.

Kuluneella viikolla matkusteltiin Keski-Suomeen, meno- sekä paluumatkalla treffattiin Hannaa ja Lukaa, kiitos lenkkiseurasta! Jyväskylän suunnalla kerettiin lenkkeilemään sekä treenaamaan Ninjan ja Kertun kanssa (nykyisin jokainen tiellä oleva keppi on käärme :D), eli erittäin onnistunut viikon aloitus meillä. Törmättiin myös yhteen vauvakelpieen, pentukuume vähän nosti päätään vaikka se onkin ollut jo aika hyvin poissa kun Suomessa oon ollut. Pennut on vaan niiiiin söpöjä!

Blogi jäänyt vähän retuperälle, työt vie liikaa aikaa päivästä! Ei oo aikaa näpytellä tapahtumia ylös.

Treenailtu ollaan, kokeeseen ollaan menossa, eli tokossa kaikki ennallaan. Myös ne ongelmat eli paikkamakuu, luoksetulon stoppi, tunnari ja kaukot pysyy, jotain teen väärin. Ehkä palaan pohtimaan ongelmia kokeen jälkeen, koetetaan saada siellä kaavittua pisteitä kasaan ja pidettyä fiilis hyvänä.

Rallytokossa käytiin kisaamassa helatorstaina, Elville tulokseksi 90/100. Kaksi liikettä uusittiin, houkutuksella oli ainankin rumaa käskytystä jah mistähän muualta pisteitä ropisi... Seuraaminen lahnailua ja matkalaukkumaista, ei kiva :( Essille iso kiitos matkaseurasta ja kuvauksesta, tässä siis todistusaineistoa.


Rallytokoa voisi ruveta pikkuisen tekemään enemmän, jos myöhemminkin aikoo kisata. Voittajaa varten pitää vissiin jo treenata...

Elville tarkoituksena saada myös rokotukset varattua (koska meidän ihana eläinlääkäri ei saatavilla täytyy alkaa tutkailla muiden hintatasoa...) ja sitten aijon raahata sen fyssarille. En tiiä mitä siitäkin tulee, kun Elvi ei tosiaan oo mitenkään käsittelyä rakastava eläin. Inhottavaa viedä se tilanteeseen, josta se ei pidä, mutta pakko vissiin jonkunlainen tsekkaus joskus saada tehtyä kaikkien elämän aikana saatujen vammojen takia.

Kesälle on onneksi paljon kivoja suunnitelmia, vielä kun työpäivien jälkeen jaksaisi jotain puuhatakin... Erkkariin mennään, rallytokoretki suunniteltu, tokoakin tehdään ainankin jos luokkaa ei päästä vaihtamaan ja jos sitä vaikka lähtisi ulkomaille reissulle... Muuten mökkeillään ja rentoillaan ja treenataan!

Lauantaina suunnattiin Joensuuhun, autoon pakattuna Elvi, Tamis ja Tarmo + ihmiset. Matkat sujuivat mainiosti, tuomari (Zafra Sirik) tuomaroi ripeästi ja päästiin kehään ajoissa. Elvin esiintyminen ihan kohtalaista, saatiin ihan hyvä kokemus tästä alle, tuomari käsitteli kauniisti ja lyhyesti. Käpälöinti ällötti Elviä, muuten esiintyi aika rentona!

Good size, feminine head, a bit shy, good topline, moves well, a bit swinging in front.

Tuloksena VAL-ERI2 SA PN3 VA-CACIB. Tamikselle meni PN-kehän kakkossija, ja ykkösenä tosi kaunis ja hienosti liikkuva veteraani, onnea vielä! Kyytiläisetkin sai tarvitsemansa palkinnot, ja onnellisena lähdettiin hyvissä ajoin kotia kohti.

Sunnuntaina lähdettiin nauttimaan (= kärsimään) helteistä Joutsenoon Leijonalaavulle Nean ja Riinan kanssa. Kävely oli hieman epätoivoista, ihan vääränlainen vaatetus ja reppukin painoi, mutta itse laavulla oli ihanan rentoa ja viileää! Tulta ei meinattu alkuun saada syttymään, mutta luovuttamisen jälkeen sehän lähti palamaan nätisti yhdellä yrittämällä, saatiin siis (loput) ruuat syötyä lämpimänä! Takaisin päästiin vähän joutuisammin kun reitti oli tuttu, hiki tuli siitä huolimatta. Kuvia toivottavasti tulossa joskus... ? ;D

Alkuviikko ollaan vaan lomailtu, tiistaina omatoimiset tokot puistossa (paikkamakuu 2,5-3min, yksi huomautus, seuruu tosi makeet, luoksarin stopit hyviä, liikkeestä istumiset hyviä, tunnarit kohtalaisia, kaukojumppa huvää!). Mie aloitin työt uudessa paikassa, pakko siis uhrata päivästä muutama tunti rahan ansaitsemiseen. Koira raukka jäänyt vähän vähemmälle huomiolle, mutta ehkä tää tästä vielä tasottuu kun työt muuttuu arkiseksi rutiiniksi.

Keskiviikkona tehtiin luoksetulon stoppeja takapalkalla, Elvi ennakoi ja pysähteli ite, hauskaa. No jos on ihan ihan pakko jotain keksiä niin mielummin näin päin :D Tunnarissa kohtalaisia toistoja, en oikeen tiiä kosketteliko kapuloita vai ei. Kaukot oli ihan kamalia, kerkesinkin iloita tiistain hyvistä kaukoista. Ruutuunkin Elvi juoksi kerran ja käskytin ihan maahan, oli hyvä!

Loppuviikko aijotaan mökkeillä, koira lähtee jo huomenna, mie pääsen vasta perjantaina. Toivotaan, että ilmat pysyy yhtä kivoina!

Joo kokeen jälkeen ei tullut sitä yleistä treeni-intoa, kun tuntuu, että jokaista asiaa voisi hioa ja parantaa. Masentavaa, kun en osaa ja kykene niitä korjaamaan :D Ehkä pikkuhiljaa tapahtuu jotain, oikeasta suunnasta en oo varma, mutta miun kärsivällisyydellä se voisi tapahtua nyt heti.

Torstaina ajeltiin Kuukanniemeen Nean kanssa, Elvi teki luoksetulon stoppeja, palauttelin pysäytyspaikalle kun valui. Ei näkyvää hyötyä, mutta joo ehkä ei yllätys kun oli ensimmäinen kerta uudella tyylillä.
Tehtiin tunnaria, treenin vähentäminen ei ainankaan oo parantanut tätä liikettä, maistelee läpi kaikki. Taisi juosta kahen kasan välillä, eikä merkittävää edistymistä yhdelläkään kierroksella.
Sitten Elvi joutui kestämään juoksutarkastukset (joutuu kestämään jatkossa joka ikisissä treeneissä, joissa ollaan muiden kanssa), mutta pääsi aina rallittamaan ruudusta toiseen ja noutokapulan kautta hakemaan palkkaa, jee! Juoksutarkastusten lisääntymisen lisäksi lisääntyy myös kaikki hauska.

Tehtiin vielä paikkamakuut, ei kovin pitkiä, mutta eipä liikkunut koirakaan jee! Tiiän, että liikkuminen alkaa, kunhan mie meen taas piiloon, mutta koetetaan nyt virheliikkeistä huomauttamalla saada Elvi tajuamaan, että ne ei kuulu tähän liikeeseen.

Käytiin vielä lenkkeilemässä, jee päivän parasta aikaa. Elvi rallitteli Donin kanssa ja uitti tassujaan mudassa.

Miira the hovikuvaaja oli messissä, joten iiiiisot kiitokset taas sinne suuntaan!

Tänään käytiin keskenään aamulla Tapiksella tokoilemassa. Ensin tehtiin seuraamisia, tooosi kivoja! Kontakti kesti ja perusasennot oli nopeita. Näitten jälkeen luoksetulon stoppia, takapalkalla. Pysähtyy ihan jees niin kauan ku siellä takana on sitä palkka, ilman palkkaa palautin sen pariin kertaan paikkaan jossa olisi kuulunut pysähtyä, mutta luovutin ja tehtiin takapalkalla vielä pari hauskaa. Ja yksin en kyllä saa pidettyä minkäänlaista järkevää kriteeriä, en osaa arvioida millasia matkoja se valuu eteenpäin/valuuko ollenkaan.

Tehtiin ruutua, oikeaa paikkaa jokaisesta ruudun suunnasta, kaikki tosi tosi hyviä, hyvä Elvi! Normaalisti koira on enemmän oikeassa laidassa, nyt jopa ehkä keskikohtaa ajatellen enemmän vasemmalla, ei haitannut. Ruutujen jälkeen tunnaria, yksi kasa missä kaikki kapulat, kutsuin pois jos maistoi vääriä. Ja kutsuin muutaman kerran lisää, ja vielä pari kertaa. Sitten se eka, mikä suuhun meni, sattui olemaan oikea ja palkkaa ja keskityttiin hetkeksi liikkeestä istumisiin. Istuttelin siinä mukana kulkiessa, tosi hyviä! Miun peruutellessa oli vaikeampaa, jäi mielummin seisomaan. Tehtiin vielä seuraamisesta istumiset ja palkkaa, ja sitten vielä pari kertaa istutin koiran ja kuljeskelin ympärillä ja palkkaa kun oli paikoillaan.

Lopuksi vielä kolme kertaa tunnari, yksi missä maisteli, kaksi hyvää (= parempaa, meni edelleen suu auki kapuloilla, mutta ei ottanut suuhun) Sit viskoin palloa palkaksi ja Elvillä oli taas hauskaa. Ihan ennen kentältä poistumista vielä vajaa minuutin paikkis, ei liikkunut, jee!

Seuraavana suunnattiin Rutolaan, missä kävin tallaamassa Elville jäljen. 400 metriä pitkä, yksi 90 asteen kulma piti olla, mutta se lähenteleekin enemmän 180 astetta, ja aikasemmin matkalla loiva kaarre, joka kääntää suuntaa sen melkein 90 astetta ups... Hyvin toimi miun suuntavaisto. Esineitä kaksi, keppejä neljä. Jälki vanheni n. 40 minuuttia lenkin ajan, sitten lähettiin hommiin. Jana oli pitkästä aikaa ok, tuuli selän takaa niin koira ei haistanut jälkeä tarpeettoman aikaisin vaan kulki siististi ja vähän aikaa jäljellä pohti mihin suuntaan lähtisi, valitsi oikean ja sen jälkeen meno olikin ihan mielettömän kivaa! Vauhtia ei ollut liikaa, luulen, että treenit ja lenkki oli hyvä ratkaisu ennen jälkeä. Koira kuitenkin eteni kokoajan, kesti jäljellä, nosti esineet ja oli muutenkin huippu pätevä! Ihan 10 metriä ennen viimeistä keppiä meinasi lähetä jäljeltä, en tiiä olinko sitten jäljen loputtua kaartanut sinne suuntaan ja Elvi meinasi eksyä sinne. Pysäytin menon, koira hetken pörräsi maastossa, löysi jäljen ja päätyi vipolle kepille, jee! Tästä jäi hyvä mieli, nyt vaan pohdin millon päästään seuraavaan kertaan.