SBCAK Erikoisnäyttely

Tänään kelpieden erikoisnäyttelyssä kierähtämässä kehässä ja katsomassa tuttuja. Kerrankin kehä lähellä, Veeran ja Donin takapihalla Kuukanniemessä. Elvi oli alkuun ihan järkyttynyt, hänen leikkikentällään muita koiria, mutta pian rauhottui ja keskittyi katselemaan maisemia.

Kelpieitä oli 44 ilmotettu, ja varsinkin urokset miellyttivät ruotsalaista Lena Stålhandskea ja nartuillekin jaettiin ERIä ja SA'ta. Mutta olikin kivan näköisiä koiria!

Elvi oli kahdekan muun avo-nartun kanssa kehässä. Yhdessä liikkuminen meni niin kuin normaalisti neliveto päällä, meinattiin useampaan kertaan juosta edelle menevän kannoille.
Yksin kehässä liikkui hyvin, mutta muuten ei esiintynyt. Tuomari ei seisottanut koiria paljoa, mutta tutki sitäkin  enemmän. Elvi antoi naaman käsitellä nätisti, mutta kun siirryttiin muuhun kroppaan koira meni ihan lyttyyn ja koetti luikerrella alta pois. Itse en osannut yhtään tehdä mitään ja omalla jännittämisellä painostin tilannetta varmaan vielä enemmän. Tuomari kuitenkin muuten piti Elvistä, ja tuloksena ERI. Kilpailuryhmässä kätteli viidentenä ulos, sanoi että lisää ulospäin suuntautuneisuutta ja treeniä.

Arvostelu oli mukavaa luettavaa:
"Feminin head. Could be more filled under eyes. Well set ears. Good expression. Correct bite. Well angulated shoulders and upper-arms. Good hindquarters. Excellent coat quality. Need more training. Moves well."


Erittäin vapaasti suomennettuna:
"Feminiini pää. Pitäis olla täydempi silmien alta. Hyvin asettuneet koirat. Hyvä ilme. Oikea purenta. Hyvin kulmautunut lapa ja olkavarsi. Hyvä takaosa. Erinomainen turkin laatu. Tarvitsee lisää treeniä. Liikkuu hyvin."


Vähän ihmettelin tuota tuomarin väistämistä, ei se koskaan ole tutkimisesta pitänyt, mutta on pysynyt paikoillaan mulkoillen. Kotona sitten tajusin, että viimeisin käsittelykerta on eläinlääkäriltä, jossa Elviä piti kunnolla pitää paikoillaan kun ei ollut ihan mukavin toimenpide. Liekö siitä jäänyt vähän jotain hampaankoloon? Harmittaa, jos johtuu siitä enkä tajunnut aiemmin hakea mukavampia käsittelykokemuksia, nyt kahden "huonomman" kerran jälkeen on taas hieman hankalampi saada tilanteesta kiva.

Mutta muuten näyttelypäivä oli varsin mukava, loppua kohden alkoi satamaan, mutta loppuun asti katsottiin. Toivottavasti ensi vuonna uudestaan :)

Kiitos kuvasta Ilona!

Elvi on mökkeillyt ahkerasti. Rankkaa on koiran elämää kun ei edes päiväunia kerkeä ottaa, pitää päivystää mökkiseuralaisia ja sorsia :) 

Viimeiset neljä kuvaa hieman vanhempaa materiaalia, kiitos Veeralle kukkakuvista!

Jälleen tylsää tokopohdintaa luvassa, ei olla päästy edes agilityyn tuulettamaan koiran aivoja, ohjaajan pitää keskittyä sielläkin yhtä kovasti kuin tokokehässäkin.

Alokkaan liikkeet ehkä tuon kokeen perusteella hanskassa, paljon vain lisää häiriötreeniä, ei saa jumittua omaa laiskutta tekemään vaan tokoja omalla pihalla, etsinnässä super häiritsevät paikat ja treenikaverit.

Avoin luokka käydään varmaankin (= toivottavasti) läpijuoksulla ensi keväänä, ja sen jälkeen taistellaan voittajaluokassa loppuelämä. Jos mennään miun suunnitelman mukaan. :D Katsellaan tilanteen mukaan, voihan se olla, että sitä ykköstulosta saadaan metsästää kissojen ja koirien kanssa myös avoimesta. Ja jos ei tunnu siltä, että voittajaan on kannattavaa lähteä, sitten ollaan avoimessa niin pitkään kuin siellä saadaan olla.

Nyt talven aikana olisi kuitenkin tarkoitus saada piilopaikkis kuntoon, ilman häiriötä ja häiriössä! Pelottaa, että siitä tulee ongelma, mutten stressaa sitä vielä. Kyllä se häiriöttä varmasti oppii makaamaan ja rentoutumaan, mutta katsellaan sitten. En tahdo kuitenkaan yhtään kiirehtiä sen liikkeen kanssa, ettei jouduta tekemään samanlaista työtä kuin tämän tavan makuun eteen.

Seuraamisessa jatketaan kontaktitreenillä, se saisi kestää paremmin. Käännöksissäkin on aina hiottavaa (erityisesti oikealle!! En osaa ite kääntyä sinne suuntaan), ja voittajassahan mukaan tulee askelsiirtymät ja hitaat kävelyt yms. Niiden kanssa pidetään hauskaa ja treenataan hyvään kuntoon, talven pakkasten aikana hyvä olohuoneen matolla treenata peruuttelua ja sivuttaisaskelia.

Jäävät pitäisi olla ihan avoimen luokan kunnossa, toiminut kivasti. Istuminenkin oli hallussa, muttei olla hetkeen tehty, ettei sitä tulisi sitten tarjottua tuolla alokkaan kokeessa. Muistutellaan sitä sitten talven aikana. Jäävissä vahvistetaan miun viereen palamista ja napakoita perusasentoja.

Nouto on, noh vaiheessa. Elvi oottaa, juoksee kapulalle, palauttaa ravissa/laukassa ja perusasento saattaa olla vino. Palautuksiin pitää saada vauhtia ja varmuutta perusasentoihin. Näitä treenataan parasta aikaa, niin metallilla kuin puukapulallakin. Ei onneksi haittaa, vaikka puun tilalle tulee metsku, jos Elvi kotona saa itsekseen hakea kapulan se ottaa mielummin metallin!

Hyppynouto toimii niin kauan kun osaan heittää kapulan suoraan. Jos menee vinoon, on vähän epävarmaa millaisen ratkaisun Elvi tekee. Niihin varmuutta, koska en tosiaan osaa tähdätä.

Kaukot on avoimesta kotona hanskassa, häiriössä jättänyt useamman kerran ensimmäisen istumisen tekemättä, siihen paljon treeniä ja palkka heti ekasta! Tahdon treenata sen varmaksi pitkällä matkalla, että kokeessa tuntuisi sitten helpolta. Seisomisen vaihtoja ollaan tehty nami nenässä ja ihan lähellä, s-m on ehkä vaativin, tuppaa syöksymään nenä edellä maahan, ja tulee samalla eteenpäin. Takapalkkaa pitäisi hyödyntää paljon enemmän näissä, myös avoimen kaukoja treenatessa.

Ruutuakin työstetään kovasti, mutta koiran ja ohjaajan mielestä liian sekavin menetelmin. On ollut palkkaa ruudussa, kosketusalustaa, opeteltu vain menemään ruutuun jne. Nyt alkaa koiralle hieman hahmottua mitä pitää tehdä, ja mihin kohtaan mennä. Paljon treenattavaa siis edessä.

Tunnareita ei tarvitse edes mainita, Elvi ei oo kapuloita koskaan nähnytkään :D Mutta kävyillä ja kepeillä se osaa, eli todistetusti homma hanskassa!

Tulipas vaan tylsää pöpötystä. Ehkä jos ensi kerralla olisi jotain kivaa kuvamateriaalia tai muuta mukavampaa? Ei olla mitään kummallista tehtykään, lomailtu ja löhötty, sama jatkuu edelleen.
Ainiin, ja liikkeiden ketjuttamista, palkkaamattomuuta ja kehumista vielää paljon lisää!!

Tokokoe Imatra 5.6.

Tänään ekaa kertaa virallisessa tokokehässä, jännitti ihan kauheasti. Koepaikalla jouduttiin oottelemaan  pitkään, ensi kerralla osaan toivottavasti arvioida aikataulut vähän paremmin, Elvi kerkesi puolentoista tunnin aikana jo hieman nuutua. Tutuilla kivoja suorituksia, onnea kaikille! Lappeenrannan kelpieillä oli hieno edustus :)

Tuomarina oli Pauli Härkönen, todella avulias samoin kuin koko Imatran Toko Teamin kokeen järjestysporukka.

Luoksepäästävyys 9 Elvi nousi vastaan.... Kävi nuuhkaisemassa ja kiersi miun taakse ja jäi kattelemaan tuomaria. Antoi käsitellä kiltisti hetken päästä.

Paikkamakuu 10 Alkuun levoton, meni lonkka-asentoon ja pää pyöri. Loppuajan metsästi itikoita...

Seuraaminen kytkettynä 8½ Ei tykännyt taluttimesta oikeassa kädessä, mutta tosi kivaa kuulemma muuten.

Seuraaminen vapaana 8 Totaalinen jäätyminen, kun auto ajoi ohi. Jäi taakse, tuijotti. Käskyllä takaisin seuraamaan. Harmitteli auton häiriötä, mutta muuten tosi kivan näköistä.

Liikeestä maahanmeno 10 Teki miusta ihan kivasti, en muista juurikaan mitään lopuista liikkeistä :D

Luoksetulo 10 Peruskiva, ja loppuun asti vauhdikas.

Liikkeestä seisominen 9 Perusasentoa ei tullut... Muuten kiva. Enkä siis tosiaan tiedä tosta pisteytyksestä :D

Hyppy 9 Perusasento vasta toisella käskyllä... Ja silti ysi?

Kokonaisvaikutelma 9 


Elvi teki ihan kivasti, en ihan ymmärtänyt tuota auton aiheuttamaa häiriötä. Kai se oli se miun jännittäminen, hyvä kun jaloilla kestin. Muutenkin vähän normaalia vaisumpi, ja noi perusasennot ihmetytti, koska ne koepaikalla ennen kehää tuli kuitenkin normaalisti. Varmaan taas miun jännittyminen sai paineistumaan.
Kuitenkin huippupisteet (183/200) ja kivat kommentit koirasta, sekä se ykköstulos ja kaiken päälle luokkavoitto ja kunniapalkinto. Paremmin ei olisi voinut meidän kokeet alkaa :)

Haasteita joka suunnasta

No nyt meidät on haastettu tarpeeksi moneen kertaa, ehkä pitää jaksaa vastata haasteisiin ;)


Säännöt:1. Nimeä 15 bloggaajaa
2. Kerro heille tunnustuksestasi
3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Kiitä bloggaajaa, jolta sait tunnustuksen
5. Lisää The Versatile Blogger Awardin kuva postaukseesi

Ensiksi nimetään tämän haasteen vastaanottajaksi vain tylsästi yhden nimen, Sanni ja Lenni tehkööt päiviensä piristykseksi.
Ja kiitetään alkulätinöissä myös ihanaa haastajaani Veeraa. Laitetaan kuvakin esille.

Ensimmäisenä tunnustan, että pidän näistä haasteista, vaikka olenkin maailman laiskoin ihminen vastaamaan tällaisiin.

Toisena voisi olla vuorossa, että olen aina pitänyt eläimistä. Pienestä asti hoitanut naapureiden ja kaikkien sukulaisten eläimä, sekä metsähiiriä metsästänyt häkkiin asumaan.

Kolmantena täytyy sanoa, että ne hiiret oli pakko vapauttaa koska en voinut katsoa kuinka niitä pelotti siellä häkissä :<

Neljäntenä tunnustan, että edellisessä haastessa paljastamani viestihaaveet on haudattu. Elviltä löydettiin polvesta tosiaan pientä ongelmaa, joka ei kuulemma estäisi pk-lajejakaan, mutta en halua ottaa riskiä että jalka yhtään pahemmin hajoaisi esim. pk-hypyllä. Kävellään jälkiä omaksi iloksemme, niistä Elvi tykkää ja on varsin pätevä!

Viides tunnustus ei ole yllätys, oon ihan kamala jännittäjä ihminen. Ensimmäinen virallinen kehä oli järkyttävän hirveää jännitystä, puhumattakaan ratsastuskilpailuista. Nyt jo hepan kyydissä osaan olla jännittämättä, eikä näyttelytkään aiheuta enää unettomia öitä, mutta kauhulla odotan tokokoetta...

Kuudentena tunnustan, että haaveilen myös täysin paimenista eroavista roduista. Vinttikoira, kettuterrieri, setteri? Sanotaan, että vaihtelu virkistää, mutta suurella todennäköisyydellä, jos toista koiraa ottaessani saan sellaisen kelpien kuin haluan, pysyn tutussa ja turvallisessa.

Viimeisenä tunnustan, että unelma-ammattini saattaisi olla eläintenfysioterapeutti. Luultavasti se jää kuitenkin unelmaksi.

Saatiin myös toinen haaste, sekä Miiralta että Nealta (blogit löytyvät oikealta listasta)
Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa.
Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).


1. Kevät! Ja tuleva kesä.
2. Kivat, pitkät lenkit lämpimässä säässä ja ihanassa seurassa!
3. Elvi esimerkiksi tänään, kun se köllähti kainaloon miun lukiessa kirjaa.
4. Yleensäkin lukeminen ja rentoutuminen on ihanaa!
5. Kavereiden kanssa on mukava viettää aikaa, illan kisakatsomoa odotellessa ;)
6. Onnistumiset, oli kyseessä mikä asia tahansa!
7. Eilinen eka kerta luvallisesti ratissa, kohta on oma ajokortti taskussa!
8. Ratsastus ja hevoset.
9. Hyvät elokuvat
10. Doctor Who (tosin sen kanssa tunteet vaihtuvat itkusta nauruun salamannopeasti)

Ja tämän haasteen saa tehdä Pinja! Sekä tottakai jos joku tuntee pakottavaa tarvetta tehdä jompaa kumpaa, ottakoot lusikan omaan käteensä ja pitäkööt hauskaa.

Paikkamakuita ollaan tehty, keskiviikkona piilopaikkis noin 40 sekuntia, alkuun kuikuili pää tosi korkealla, mutta pysyi hienosti. Torstaina tehtiin parin minuutin peruspaikkis, ei mitään kummempaa. Pää pyöri, mutta paikallaan pysyi.

Paikkamakuu per päivä

Nyt tehdään paikkamakuita niin usein kuin vain kehdataan. Päivittäin tarkoitus tehdä yksi onnistunut paikkis, josta pääsen palkkaamaan. Ja mahdollisimman erilaisissa olosuhteissa ja häiriöissä.

 Tänään 1.4. aloitettiin hiljaisella kadulla, reilu minuutin ja olin 30 askeleen päässä. Tosi kiva paikkis, takana meni tiellä äänekkäitä pyöräilijiöitä ja muita häiriötekijöitä, mutta ei haitannut. Kerran siirsi tassua, mutta muuten tosi paikallaan ja makeesti, jes pätevä!
Keskiviikkona tehtiin pihalla vajaa minuutin paikkamakuu, olin ensin normaalisti koiran edessä, sitten vaihdoin koiran taakse seisomaan. Ei ongelmaa.
Torstaina kadulla bongattiin kaksi vastaantulevaa koiraa, Elvi pientareelle makuuseen. Tosi kivasti makasi, vähän vilkaisi toisten ohittaessa, jee!
Perjantaina ei tehty kun ruutuja, ja ne meni niin hyvin, että paikkis jäi tekemättä.
Lauantaina yksi tavallinen 1,5 minuutin makuu. Vähän katteli ympärilleen, mutta pysyi liikkumatta. Sunnuntaina noin 20 sekunnin makuu satamassa (hyvä) ja noin kahden minuutin makuu Kasinopuistossa. Oli levoton ja huulet liikku, en tiedä pitikö ääntä(??)
Maanantaina, ei tehty... Kamala mie!
Tiistaina 3 minuuttia ja kahden kymmenen askeleen päässä. Haisteli, mutta ei liikkunut milliäkään. Tehtiin myös kaksi lyhyttä (noin 30 sekunttia), jolloin saatiin kaksi haistelematonta.

Nyt vaan pitäisi saada tehtyä paaaljon lisää ja häiriössä! Vapaaehtoisia häiriköitä, nimetkää aika ja paikka!

Pientä ja hiljaista eloa ollaan elelty, ei olla tehty mitään sen kummempaa.

Perjantaina 13. päivä käytiin Veeran ja Donin, Stefin ja Caelan sekä Ainon ja Sulon kanssa lenkkeilemässä ja treenamaassa. Ihmeellisen hyvin ei mennyt, peruskivaa tekemistä paitsi ruutu joka ei toiminut ollenkaan. (Eikä ole toiminut sen jälkeen...) Kivaa oli kuitenkin ja saatiin koirat yhteiskuvaankin!

14.4. olin koko päivän töissä LAU'n agilitykisoissa katselemassa hienoja kolmosten ratoja. Illalla lähdettiin Nean ja koirien kanssa lenkille, päädyttiin Sammonlahteen! Vesisateessa pieni paikkamakuu, ei sade haitannut ollenkaan.

Tällä viikolla on mennyt vähän miun sairasteluksi ja Elvin juoksun odotteluksi. Eilen lauantaina oltiin tekemässä BH-treeniä, käveltiin keskustassa ruuhka-aikaan ja koirat odotteli vuorollaan kiinni sidottuina. Eipä mitään ihmeellistä tässäkään, aika laiskaa toimintaa. Käppäiltiin ja annettiin koirien juoksennella.

Tänään käytiin mätsärissä ottamassa vähän kehänauhatreeniä, tehtiin ALO'n liikkeet läpi. Vire ei ollut ihan kohdallaan, vähän hidasta. Mutta annetaan anteeksi, kun juoksukin aloiteltiin tänään. Iltapäivä vietettiin mökillä ja nautittiin kivasta säästä.