Perjantaina lähdettiin ajoissa Nea ja Riina seurana Helsinkiin. Auto oli äärimmäisen täyteen pakattu, mutta kaikki mahduttiin kyytiin ja mitään ei tainnut edes unohtua? Matkalla pieni stoppi Pukarossa, ja sitten tsekkaamaan Helsingin aamuruuhkat! Etukäteen peloteltuja tuntien jonotuksia ei ollut, ehkä kymmenisen minuuttia seisoskeltiin keskustassa, mutta Messukeskuksen ympärillä liikenne kulki hyvin ja saatiin auto hyvin parkkiin. Sitten siitä kannustamaan tuttuja ja tuntemattomia kelpiekehän laidalle. Elvin sukulaiset oli hyvin edustettuna paikalla, onnea kivoista arvosteluista! Paikalla oli myös erittäin huvittava ja mukava kehäsihteeri, josta Elvikin jostain syystä oli hyvin kiinnostunut.
Kun kelpiet oli katsastettu, lähdettiin shoppailemaan. Onnistuin melko hyvin hillitsemään shoppailunhimoni, tavaraa ei lähtenyt älyttömästi mukaan, vain Elville possunkorva, uusi kansio Elvin papereille ja täydellisen kaunis pöllöpanta! Pantakaupassa meinasin kyllä tulla ihan hulluksi, liian monta ihanaa vaihtoehtoa! Varmaan pakko ostaa ensi vuonna uusi panta samasta liikkeestä.
Kovin paljon pidempään ei sinä päivänä Messukeskuksessa viihdytty, vaan lähdettiin suunnistamaan hotellille. Matkan aikana sattui ainut pieni reitiltä poikkeaminen, ja siitäkin selvittiin kääntymällä seuraavassa sopivassa risteyksessä ympäri. Hotellilla auto parkkiin, tavarat sisälle ja hetkisen huilimista, ennen kuin lähdettiin käyttämään koirat Katajanokan ympäri kävelyllä. Lenkin jälkeen jätettiin koirat lepäämään ja kiiruhdettiin etsimään ruokaa (Pizza Hut) ja sieltä elokuviin (Last Vegas, oli oikeesti hauska ja aika surullinenkin!). Hotellilla ootti kaksi vähän aikaa huilinutta koiraa, jotka kyllä kävivät yöpuulle ihan nätisti hetken päästä (vaikka Elvistä oli yön aikana ilmeisesti kiva tsekkailla että myös Nea on hengissä, ja antaa pusuja yökaverille :D)
Lauantaina kello soi tosi ajoissa, jotta ehdittiin ulkoilla ja herkutella aamupalalla ennen Messukeskusta. Matka sujui ihan joutuisasti paikan päälle, oltiin hyvissä ajoin ja hyvällä parkkipaikalla hallissa, mutta hissiä venaillessa meinasi alkaa hermostuttaa. Kaikista kerroksista halusi ihmisiä hissin kyytiin, ja sitten kakkoskerroksen väki tajusi alkaa täyttää hissiä alhaalta käsin, matkustaa sillä ylös ja sitten alas, jotta pääsivät itse hissiin. Näin ollen kukaan ylemmistä kerroksista ei mahtunut hissiin kunnolla, joten pitkän odottelun jälkeen raahattiin tavarat (= koirat + flyball-laatikko) autoteiden kautta purkupaikalta sisään. Tavattiin muu joukkue paikan päällä ja alettiin valmistautua viikonlopun The Koitokseen. Käytiin jo viime vuonna samaisissa kilpailuissa, joten tänä vuonna jännitti vähän vähemmän kuin edellisellä kerralla. Pientä käsien tärinää aiheutti kuitenkin treenien vähäisyys (Elvi näki uuden laatikon kerran, ja koko joukkueena ei päästy tekemään suoritusta kertaakaan). Kovin korkeita odotuksia ei siis ollut, mutta hyvä harjoittelukierros ja toisiksi nopein aika "aika-ajoista" lupailivat jo hyvää tulosta. Saatiin siis suoraan paikka välieriin, josta voitettiin ensimmäinen joukkue 3-0. Koirat teki hommat hyvin, ja samanlainen tasaisuus jatkui myös semifinaalissa. Sinne pysähtyi tällä kertaa meidän reissu, vastustajana tämän vuoden voittajajoukkue, joka onnistuneilla suorituksilla ja nopeimmilla ajoilla voittivat meidät 2-1. Kuitenkin taidettiin ylittää kaikkien odotukset ja ainankin itse olin erittäin hyvillä mielin ja tyytyväinen suorituksiin!
Elvi ja Riina ei kovin paljon paremmin olisi voineet vaihdossa onnistua ;)
Välierän video!
Ja video semifinaalista
Iso kiitos kuvista Anna Huuskolle, ja videoista Veera Kiurulle!
Pyörähdettiin seuraavaksi palkintojen jaossa, josta pokattiin sitten matkaamme parhaiten pukeutuneen joukkueen palkinnot. Pakko myöntää, että aika edustavia oltiin! Erittäin onnistunut kisa taas, onnea kaikille menestyneille ja suorituksiinsa tyytyväisille joukkueille, ja kiitos kisan järjestäjille! Erittäin suuret kiitokset kuitenkin lähtevät taas joukkueta johtaneelle Leenalle, joka huolehti jälleen kaiken kuntoon ja viimeisen päälle, oli ilo olla taas mukana! Kiitokset myös joukkuetovereille Hannelle ja Watille, Nealle ja Riinalle (Tikkaria unohtamatta!), oli meillä hienot ja aika mielettömän suoritusvarmat koirat! Vähän vauhtia tassuihin ja vaihtojen treenausta ensi vuodelle niin ollaan ihan lyömättömiä :) Isot kiitokset myös meidät pelastamaan suostuneelle Jaanalle, hienoa työtä pallottajalta!
Ylemmästä kuvasta kiitos jälleen Annalle ja alemmasta Veeralle!
Loppupäivästä pyörähdys taas kelpiekehällä, onnea jälleen menestyneille! Sen jälkeen välikoomaksi kutsuttu tila: Messarin kalliit ruuat mahassa huilittiin hetken aika narikoiden luona, mistä suunnattiin katsomaan Oikeita Tokokoiria. Istuttiin aikalailla tapahtumakehän laidalla, jossa kehässä oli liikkeinä zeta, tunnari ja ruutu. Oli kiva katsella hienoja suorituksia, Elvikin olisi voinut ottaa mallia, mutta taisi koiraa vähän väsyttää. Se päätyi jalkoihin unille ja jos sattui sieltä nousemaan, tuijotteli erittäin jäisenä ympärilleen, välillä koettaen höpöttää ihanaa ruutua suorittaville koirille.
Illalla hotellille, jonka ravintolassa meinasin nukahtaa ruokaa odotellessa. Kannatti pysyä hereillä, oli herkkua ja sen jälkeen oli paljon miellyttävämpi nukahtaa sänkyyn. Sain myös ihanan bordercollie patterin miun kainaloon, Elvin pitäessä ilmeisesti huolta Nean tietoisuuden tilasta myös toisen yön aikana :D
Sunnuntaina heitettiin heipat Helsingille, ja käännettiin auton keula kohti - ei Messukeskusta, vaan Hyvinkäätä! Nea ja Riina starttasivat agikisoissa, hakien viimoisen nollansa ykkösistä, onnea vielä! Päivästä tulikin hieman pidempi, jäätiin odotteleman kakkosten ratoja iltapäivään. Onneksi keksittiin huvitusta ylimääräisille tunneille, käytiin eksymässä luontopolulle ja juoksemassa karhua karkuun, minkä jälkeen tutustumaan pienen kaupungin valtavaan ostoskeskukseen, herkkuruokaan ja jäätelöön! Palattiin vielä kisapaikalle, venailtiin maxien radat (tältä radalta ei reissukaverille valitettavasti menestystä, ensi kerralla sitten ;D) ja sitten ajeltiin kotia. Elvi sammahti heti kun kotiin saavuttiin, eikä liikahtanut sängystä vaikka jääkaappiakin auottiin. Rankkaa pienen koiran elämä! Ihana ja hauska reissu kaikin puolin takana, isot kiitokset seurasta uusille ja vanhoille tutuille, erityisesti Nealle ja Riinalle, millon lähdetään seuraavalle matkalle ;D ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti