Sabletail's Lion Mind

Tiistaina 7.6. oli jälleen tokotokon aika, ja käytiin tekemässä pari hienoa liikettä. Treenissä oli hyppy ja luoksetulo. Hypyssä ei varastanut kertaakaan, vaikka jouduttiin ottamaan monta kertaa uusiksi, koska en vaan osaa avata suutani ja sanoa Elville seis siellä lopussa. Se unohtuu lähes aina!! Huolimatta useista toistoista ei kuumunut ja alkanut pelleilemään vaikka vähän niitä jännitin. Luoksetulo oli prima ja siitä saatiin kovasti kehuja. Paikkamakuuta ei keretty jäädä tekemään ja ehkä ihan hyvä niin, sillä onnistuneseen luoksetuloon oli mukava lopettaa.

Keskiviikkona 8.6. Collie yhdistyksen Saimaan alaosaston järjestämässä mätsärissä Juvakankadulla hakemassa ne palkinnot kotiin. Ensin haettiin keltainen (eli siis normaali punainen) nauha, ja sitten odoteltiin ja odoteltiin. Melkein meinasin lähteä jo kotiin koiran kanssa, mutta nyt pakko sanoa, että kiva kun jäätiin! Keltaisten kehässä tosi pitkät seisoskelut ja Elvi näytti jo vähän kyllästyneeltä koko touhuun. Suurena yllätyksenä sijoitus oli kuitenkin aikuisten keltaisten ykkönen! Sitten odoteltiin vielä BIS-kehän alkua, josta kuvittelin, että lähdetään pian ulos. Seisotettiin, seisotettiin, juoksutettiin, juoksutettiin kelpie Donin kanssa ja loppujen lopuksi liideltiin vielä kahden parhaan joukossa taputusten kera. Elvi innostui ja oikein leijui kehän ympäri. Voiton kuitenkin vei hurmaava pieni mäyräkoira, ja meille osoitettiin kakkossijaa, joka ei ollut huono sija ollenkaan! Herkulliset palkinnot (kuivaruokaa, makkaraa ja 5kg jauhelihaa (kunhan sen jaksaa hakea) ja kehut kauniista koirasta ja sitten suunta kotia kohti kainalossa myös pokaali ja ruusuke.

Torstaina 8.6. agilityn vuoro, jatkettiin siitä mihin viimeksi jäätiin. Kaksi estettä, Elvi irtosi namialustalle tooosi hyvin! Ei jäänyt kyttäilemään ja oottelemaan miuta vaikka usein kävikin että mie olin vielä lähdössä kun Elvi jo söi namia alustalta. Putket ihan ok, jos käskytin liian myöhään meni ohi. Pitää opetella huutelemaan jo monta metriä etukäteen, jotta tuo tietää mihin mennä. Pituus oli uutena esteenä ja meni hyvin.
Toisella puolella oli puomi, jossa ei ollut minkäänlaista ongelmaa. Reippaasti kipitti ylös ja tuli alas. Kontaktit vähän hakusessa, mutta kahden treeni kerran jälkeen ihan ymmärrettävää. Kepit muistuteltiin mieleen, ensin hyppäsi verkon yli, mutta yhden avustetun kerran jälkeen pujotteli ihan pätevästi. 

Sunnuntaina mie kävin erikoisnäyttelyssä toteamassa, että ihan hyvä kun en Elviä ilmoittanut. Kuuma oli ja kauheasti koiria, joita oli kyllä mielenkiintoista katsoa. Kehän kulkua vielä hidasti pari harjoitusarvostelijaa, mutta ilmeisen hyvin aikataulun mukaan saatiin näyttely vedettyä läpi. Kiitoksia seuralaisille näyttelyssä ja onnea kaikille menestyneille!

Illalla kun pääsin kotiin Daisy-sisko haettiin mukaan matkaan ja siitä suunnattiin mökille. Tytöt juoksentelivat illan ja yölläkin meinasivat aloitella leikkiä, joka kyllä pikaisesti pistettiin poikki. Maanantai päivä oltiin vielä mökillä jossa oli tilaa temmeltää ja illaksi tultiin kotiin. Seuraava yö meni jo paremmin, molemmat ehkä väsähtivät koko päivän riehumisista mökillä. Tiistaina aloiteltiin aikaisella lenkillä, jonka jälkeen nukuttiin vielä muutama tunti. Tytöt olivat nätisti sisällä eivätkä turhia riehuneet. Daisya tultiinkin hakemaan iltapäivästä ja Elvi siirtyi unten maille.

Illemmalla käytiin vielä tokoilemassa. Tänään lyhyitä paikkamakuita, tosi kivoja! Ekassa vähän liikahti, mutta toisessa kouluttajan kävellessä ympärillä ei yhtään. Viimoinen oli myös hieno, jee! Ruutua tehtiin, taputtelin ja lähetin lyhyestä matkasta. Meni ihan kivasti, haukahteli vain. Hypyssä taas koetti karata ennen lupaa, ja kääntyi esteeltä oikealle, mitä on tehnyt kerran aiemmin Veeran ja Donin luona. Tuohon pitää nyt kiinnittä huomiota, palauttaa kenties namialusta takaisin? Tehtiin myös hieman kaukoja jota ollaan kotona otettu lyhyellä matkalla. Istumaan ei meinannut nousta, joten tein ihan edestä ja melkein nostin sen makuulta istumaan. Sitten teki ihan ok.