Sabletail's Lion Mind

Kesä taitaa olla taputeltu. Blogin hiljaisuudesta voi päätellä kahta asiaa = mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut ja kirjoittaja on ollut laiska. Edellisestä postausesta jäi puuttumaan maininta kesän ainoasta tapahtumasta, rallytokokisasta, josta käytiin hakemassa RTK3.

Muuten Elvi on mökkeillyt urakalla ja viettänyt laatuaikaa porukoiden vahdittavana. Nyt pitäisi alkaa palailemaan arkeen. Eilen saavuttiin Jyväskylään, treenejä on jo sovittu ja opetellaan elelemään uudessa kodissa. Ei kovin suurta muutosta aiheuttanut meidän elämässä, yläkerran naapurin kolinoihin ei mitään reaktiota vaikka alunperin niin vähän ajattelinkin.

Välissä kerettiin piipahtamaan myös Tallinnassa inttinäyttelyssä kasvattajan ja Ilonan sekä Tarmon kanssa. Hieman voisi sanoa, että jännitti, mutta hengissä selvittiin koko porukka. 24h reissussa reilu parin tunnin yöunilla oli vähän turhan rankka, mutta onneksi tässä on nyt aikaa toipua.
Yöllä lähdettiin ja ajettiin Helsinkiin, siellä laivaan ja laivasta pihalle Tallinnan päädyssä. Kehässä tuomarina Yoshimi Suzuki Japanista. Arvostelu: "Head and body balanced well, neck and shoulder and side masculine, in movement front legs a bit wide and rear legs a bit narrow." Tuloksena PN2, SERT ja vara-CACIB. Cacibia lähdettiin hakemaan, se jäi tällä kertaa saamatta, mutta Viron muotovalion arvo lämmittää hieman mieltä. Ja reissuseura oli kohdillaan, koirat olivat helppoja reissukamuja ja kaikki suju. Laivamatkat jännitti eniten, lähinnä se karkaako koira ja kuumuuko autokannet. Ongelmia ei onneksi ollut, kannen lämmöt kestivät hyvinä Tallinnan helteistä huolimatta. Elvikin jaksoi päivän hienosti ja antoi käsitellä hyvin. Liikkuessa ei osaa juosta toisen perässä, eli seuraava treenattava työn alle, on jo vähän ajatusta seuraavasta reissusta :D !

Edellisen postauksen lopussa pohdiskelin, joko kisattaisiin loppukesästä tokossa. No ei kisattu, eikä kisata. Eteenmeno aiheuttaa edelleen pään vaivaa, kokeillaan nyt vielä kerran ja opetan sille korjaukset. Lähetään niillä sitten testaamaan vielä kerran. Ainut hyvä asia on, että ollaan nyt vihdoin tunnarin kanssa siinä pisteessä, että sitä uskaltaa alkaa ottaa kisatreeneihin mukaan ja on luottoa siihen, että se saattaa onnistua. Treeneissä tehnyt tosi hyvin!

Juuri muuta ei ollakaan kesällä treenattu kuin noita. Jälkiä liian vähän, mutta työt ja muut harrastukset ( = heppailut) vei aikaa koirahommilta. Palataan asiaan sitten kun alkaa motivaatiota löytymään!