maanantai 22. heinäkuuta 2013

Lauantaina 20.7. ajeltiin Sipooseen suorittamaan pitkään pohdittu ja jännitetty luonnetesti alta pois. Lähdettiin yhdessä Pinjan ja koirien sekä Johannan kanssa aamulla erittäin jännittyneinä (ainankin allekirjoittanutta pelotti!) matkaan. Koirat matkusti fiksusti, omistajatkin saivat pidettyä hermot joten kuten kasassa.

Testi oli Länsi-Uudenmaan Mäyräkoirien järjestämä, ja tuomareina oli Tarja Matsuoi sekä Leena Turunen. Paikan päällä oli aika paljon odoteltavaa, seurattiin yksi suoritus alkuun, minkä jälkeen ulkoilutettiin koiria. Välillä jännitti enemmän ja välillä vähemmän, silmissä vilisi kaikenlaisia mahdollisuuksia mitä Elvi voisi testin aikana tehdä.

Itse testi alkoi keskustelulla tuomarin kanssa, minkä jälkeen koira kävi moikkaamassa tuomaria. Elvi tuttuun tapaan piipahti nuuhkaisemassa ja siirtyi sitten omiin hommiin, ei kiinnostanut jäädä rapsuteltavaksi. Leikissäkin näkyi sitten, ettei Elvi halunnut taistella tuomarin kanssa, eikä kyllä syttynyt miunkaan leikitykseen. Kyllähän se palkatessa taistelee, välillä hienostikin, mutta niinkuin etukäteen arvelin, ei se tuossa tilanteessa innostunut leikkimään.

Seuraavana mentiin kelkalle, Elvi bongasi kammotuksen nopeasti ja piti kovaa meteliä, oli miun takana ja koetti päästä pois. Kelkan pysähtymisen jälkeenkin huusi pitkään, mutta meni itse katsomaan, ja todettiin sitten kelkka yhdessä aika harmittomaksi.
Kelkan jälkeen varmaan miun eniten pelkäämää hyökkäys, en osannut yhtään kuvitella miten Elvi suhtautuu. Rohkea pieni kelpie kuitenkin aika napakasti piti meteliä ja hoiti hommansa, yllätyin kovasti, että se ei ollut ihan järkyttynyt asiasta.
Tynnyriin ja haalariin reagoi pienemmällä äänellä kuin kuvittelin. Isot ja nopeat reaktiot kylläkin, mutta ei sen kummemmin kummastellut kumpaakaan näistä, kävi nuuhkaisemassa pikaisesti molemmat.

Pimeässä huoneessa oli vaikea olla nauramatta nurkassa, koira tuli ovesta sisään ja hyppäsi heti ensin pöydälle. Tosi päättäväisesti etsi miuta, nenä tuhisten tarkasti paikat ja löysi ihan kohtalaisessa ajassa.
Yksin seinään jätettynä piti myös meteliä ja reagoi hyökkäykseen vahvasti, mutta miun yllätykseksi antoi tosi nätisti tulla ja koskea, vaikka inhoaakin kaikkea käpälöintiä jokaisessa tilanteessa.

Lopussa vielä laukauksiin reaktiot, ekaa vähän vilkaisi, toiselle ei liikauttanut korvaakaan. Pisteytyksen ajaksi jäätiin hengailemaan testipaikalle, vaikka Elvi selviytyi paremmin kuin ikinä olisin uskonut, ei se kuitenkaan hommaan millään tavalla tykästynyt ja olisi poistunut paikalta mieluusti. Rauhottui kuitenkin heti ja odoteltiin sitten rauhassa tuloksia.


Huisin loistavaan suoritukseen Elvi sitten ylsikin, luonnetesti hyväksytysti läpi, pisteitä +135 ja laukausvarma!
Osa-alueittain pisteet jakautuivat näin:
Toimintakyky +1 (kohtuullinen), oli kuulemma erittäin lähellä kakkosta. Pimeässä huoneessa osoitti hyvin toimintakykynsä, kuulemma ensimmäinen koira siinä testipaikassa kyseisillä tuomareilla pöydällä, ja kyllä Elvin puuhaa kummsteltiin jo huoneessa sisällä ollessa.
Terävyys +3 (kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu +3 (kohtuullinen, hillitty)
Taisteluhalu +2 (kohtuullinen), vaikkei lelulla leikkinyt niin osoitti taisteluhalua muissa osa-alueissa hyvin.
Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
Temperamentti +3 (vilkas)
Kovuus -2 (pehmeä)
Luoksepäästävyys +2 (luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen)
+++ Laukausvarma

Harmittaa, etten enää muista kaikkia tuomarin kommentteja, oli tosi kiva kuulla toisen ihmisen kommentti koirasta, ja kivaa sanottavaahan niillä olikin. Tulos on aikalailla Elvin näköinen, kolmoset kyllä yllätti parista kohtaa, en olisi osannut kuvitella, että Elvi puolustaa. Pelkäsin aika paljon myös laukauksia, Elvihän ei treenatessa niistä piittaa, mutta ajattelin, jos se testin aikana paineistuisi ja sitten reagoisikin paukkuihin.

Kaikin puolin onnistunut reissu, nyt se on suoritettu alta pois ja uudestaan ei tarvitse mennä. Järjestelyt paikalla todella hyvät, tuomarit mukavia ja asiantuntevia (voin lämpimästi suositella kaikille!) ja kaikesta jäi hyvä mieli! Iso kiitos Jossulle videoinnista ja seurasta, samoin kuin Pinjalle ja kiitokset koko kasvattajaperheelle hienosta koirasta :) !

2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla luonnetestikertomus :) Nuo on aina niin jänskiä tapahtumia :)

    VastaaPoista
  2. Oho, huomasin siun kommentin vasta nyt! Mutta jännää oli, liiankin jännää miun huonoille hermoille :D

    VastaaPoista