Koska meidän ystävät Veera ja Doni toi palkinnot tokokokeesta kotiin, haaveillaan mekin joskus (ensi kesänä?) kokeiden korkkauksesta. Pientä listaa siis asioista mitä täytyy saada kuntoon, ennen kuin voin ruveta niitä kokeita kattomaan.
Paikkis on se ykkönen. Ollaan aloitettu koko roska ihan alusta, uudella käskyllä, ja toiminut tähän mennessä ok. Olen muutaman askeleen koirasta kauempana noin 10-30 sekunnin aikoja, kestänyt hyvin myös häiriössä. Nyt vaan otan riittävän rauhallisesti ensin aikaa ja sitten matkaa. Paikkiksessa ei saa päästä tapahtumaan mitään maata mullistavaa enää, joten nyt teen sen huolella valmiiksi. ELvi on jonkun kerran ollut takaosalla levoton (vaihtanut tassuja hieman tiiviimmin kropan alle tms, ei kuitenkaan tippunut lonkalle tms), enkä tiedä tahonko nyt puuttua siihen vai en. Ehkä kattelen miten tilanne edistyy, ja jos se ihan mahottomasti alkaa liikuskella niin sitten jonkinlaista huomauttamista (mutta miten, ettei paikkis muuten kärsi?)
Seuraamisissa kontakti paremmaksi. On treenejä milloin kontakti ei tipu vaikka mitä tapahtuisi ja välillä sitä saa taas kaivamalla kaivaa. Nyt on taas tää "no tuolla lentää lehti katson sitä"- vaihe menossa ja turhauttaa tehdä seuraamista kun en saa siitä kivaa. Eli nyt ei olla tehty, katsekontaktia otettu erillisenä asiana. Mutta pitää vahtia että se sitten liikkeessä kestää. Oon vaan jättäny seuraamisen siihen jos kontakti tippuu, ja ollu että no uudestaan, ja sitten palkannut lyhyemmästä seuraamisesta, mikäli se kontakti on kestänyt hyvin. Paikkaan ja tiiviytyeen oon ollut tyytyväinen, toinen mihin voisi kiinnittää huomiota on ne käännökset. Käskytettynä varsinkin käy niin, että käännyn tyyliin paikoiltani ja sitten Elvi seilaa vähän missä sattuu. Eli toisin sanoen opettele vaan ite :) Sitten kun selkeesti suunnittelen kääntymisen, ei niissä oo mitään ongelmaa, mutta jos en ni hohhoijaa koira seilaa missä sattuu.
Jäävissä vahvistaa kumpaakin erikseen käskynä, vaikka se hyvin tekeekin, ja sitten lopussa muistaa palkata maahan/seisomisesta, muuten ennakoi perusasennot. Tässäkin se seuraamisen kontakti on välillä super ja välillä jotain ihan muuta.
Luoksetuloon en puutu, sen pitäisi olla kympin arvoinen kokeessa, vaikka siinä miun mielestä olisikin hieman hiottavaa perusasentoon tulossa, mutta tässä en nipota, noita asioita on tarpeeksi muutenkin huollettavana.
Hypyssä se, ettei koira karkaa hypylle. Käskytettynä seuraa hyppypaikalle ihan kohtuullisesti, mutta jos ote vähänkään lipsahtaa niin Elvi aika varmasti on jo yli, pariinkin kertaan. Sitten Elvi tietyissä tilanteissa ajautuu hypyn oikealle puolelle, joka avoa ajatellen kannattaisi jo korjata. Välillä se taas jää oikealle paikalle, jolloin koko liike sujuu ihan nappiin. Palkka tässäkin pitää tulla seisoessa, ei perusasennosta, koska muuten ennakoi :D Kun Elvi menee hypystä ohi, se lähtee hiipparoimaan seis-käskyn jälkeen miuta kohti kun tuun sen luokse, mitä ei siis tapahdu silloin kuin se on oikealla paikalla. Tiedä sitten mikä tässäkin, pitää vaan vahvistaa heti hypyn takana olemista ja siinä seisomista.
Ja kun nämä on kunnossa ja koe katsottuna, pitää muistaa että ei voida (ainankaan vielä!) lähteä kokeeseen jossa kaksi/useampi kehä vierekkäin. Ja sitten vain toivoa että muut paikalla olevat koirat ei alota mitään rähinää meidän suorituksen aikana, sillä ton keskittyminen katoaa siihen paikkaan :D
Ja jotta elämä ei kävisi tokonkaan kanssa ihan yksitoikkoiseksi (ts alon liikkeiden jauhamiseksi), tehdään avon kaukoja tällä hetkellä lyhyellä matkalla ison käsimerkin kanssa, noutoa treenataan erittäin hitaasti edistyen ja ruutua ollaan tsekkailtu aika ajoin. Sekä temppuillaan, riehutaan ja leikitään. Ja agiliidetään mikä on Elvistä ihan hurjan hauskaa, riittää kun menee kovaa ja jos sitä välillä kuuntelis mitä ohjaajakin sanoo.
Nyt on ajatus ihan lukossa, ehkä en kirjota enää mitään vaan otan nakusttimen ja namin ja teen jotain näiden asioiden eteen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti